Kisaa lumiukon luokse -peli

Tein oppilailleni talvisen sataruudukkopelin, jota voi helposti pelata parin kanssa aina silloin tällöin matikan tunnilla tai muussa sopivassa välissä. Olemme harjoitelleet alkuvuoden kertolaskuja, joten yhteenlaskut lukualueella 0-100 ovat jääneet vähemmälle. Tämän pelin kanssa niitä on helppo harjoitella ja samalla pitää myös sataruudukko mielessä.

Pelissä lähdetään liikkeelle ykkösruudun läheltä. Peli alkaa heittämällä noppaa ja liikkumalla ensimmäisen kerran nopan silmäluvun mukaan sataruudukossa. Seuraavilla kierroksilla heitetään taas noppaa, mutta tällä kertaa yhteenlasku (ruutu, jossa on + nopan luku) on tehtävä joko matematiikan vihkoon tai paperille. Vasta laskun laskemisen jälkeen saa liikkua eteenpäin oikeaan ruutuun. Pelin voittaa ensimmäisenä sataruudun saavuttanut pelaaja.

Peliä varten voi oppilaiden kanssa tehdä lisäksi nopan, jossa silmälukuina ovatkin isommat luvut. Tällöin yhteenlaskuista ei tule liian helppoja. Löysin Pawprint Family -sivustolta ilmaiseksi tulostettavan tyhjän noppapohjan, johon itse kirjoitin luvut viidestä kymmeneen.

Laminoin pelin kaksipuoliseksi, jotta pelin ohjeet kulkevat aina pelin mukana. Tulostin kuitenkin pelin ja ohjeen eri papereille, sillä kaksipuolisena tulostuksena normaalille tulostuspaperille tulostukset näkyivät paperin läpi.

Tekemäni sataruudukkopelin voit tulostaa käyttöösi tästä.

Laske ja väritä -joulutehtävät

Tein oppilailleni lasku- ja väritystehtävät jouluisiin kuviin matematiikan läksyksi. Nämä laskumonisteet kertaavat hauskalla tavalla kymmenylitystä sekä yhteen- että vähennyslaskuissa. 

Tulostan monisteet kaksipuolisina, jotta oppilaat voivat värittämisen lisäksi laittaa laskujen tulokset monisteen taakse. Näin pystyn vielä varmistamaan, että kaikki laskut on laskettu tarkasti oikein eikä värejä ole vain arvailtu sinnepäin.

Tekemäni yhteenlaskumonisteen voit tulostaa käyttöösi tästä ja vähennyslaskumonisteen tästä.

Harjoituslaput ykkösten matikkaan

Tein ykkösluokan oppilailleni vielä pienet tehtävälappuset matematiikkaan, jotta pystyn paremmin arvioimaan kunkin oppilaan perustaitojen hallitsemisen. Tein tehtävälappusia kymppipareista, tuplapareista, melkein tuplista, kympin lisäämisestä ja vähentämisestä sekä kymppiin lisäämisestä, yhdeksän lisäämisestä ja vähentämisestä sekä yhdeksään lisäämisestä ja vielä kympin ylitystehtäviä.

Ajattelin tehdä näitä lappusia oppilaiden kanssa aina joissakin pienissä väleissä, jotta ne eivät tunnu testien tekemiseltä. Oppilaat saavat myös itse tarkistaa tehtävälappuset niin, että ottavat värikynän ja laittavat kaikki muut kynät ja kumin pulpetilta pois. Näin tulee samalla harjoiteltua tehtävien tarkistamista yhdessä.

Tekemäni harjoituslaput voit tulostaa käyttöösi tästä.

Ystävänpäivän laskuväritysmonisteet

Tein ykkösluokkalaisilleni kaksi laskuväritysmonistetta ystävänpäiväksi lukualueella 0-9. Toinen moniste sisältää yhteenlaskuja ja toinen vähennyslaskuja. Monisteet ovat hyvin yksinkertaiset tehdä, sillä niissä lasketaan kuvan osioiden laskut ja väritetään ne tulosten mukaan. 

Tein yhteen- ja vähennyslaskumonisteiden lisäksi vielä yksinkertaisen kymppiparimonisteen, jossa tarkoituksena oli katsoa monisteen osion numero ja miettiä sen kymppipari. Tämän jälkeen osio väritetään kymppiparin mukaan.

Tekemäni yhteen- ja vähennyslaskuväritysmonisteet voit tulostaa käyttöösi tästä. Tekemäni kymppipariväritysmonisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Matikkakirppu

Siirryimme kolmosluokkalaisteni kanssa kertotaulujaksosta jakolaskujaksoon ja mietin, miten saisin hauskalla tavalla jatkettua isojen kertotaulujen harjoittelemista ja kertaamista jakolaskujen ohella. Sain idean tyttäreltäni, joka on nyt innostunut tekemään erilaisia kirppuja, että kirppujen kanssa voisi harjoitella myös kertolaskuja!

Tein itselleni mallikirput kuuden, seitsemän, kahdeksan sekä yhdeksän kertotauluista. Taittelin origamipaperista kirput ja kiinnitin kirppujen sisäpuolen osioihin tarrat, joiden taakse kirjoitin kertolaskut vastauksineen. Koska osioita kirpussa on vain kahdeksan, kirjoitin kertolaskut kertojilla 3-10.

Oppilaiden kanssa tein kirput valkoiselle valmiiksi neliöksi leikatulle tulostuspaperille ja he saivat joko värittää sisäpuolen osiot tai piirtää niihin kuvat. Tämän jälkeen arvoimme jokaiselle oman kertotaulun (jotta kaikki eivät valitsisi samaa) ja oppilaat kirjoittivat kertotaulut vastauksineen avattaviin siivekeosioihin.

Sitten oli tietenkin aika testata kirppujen käyttöä parin kanssa. Kun pari oli sanonut jonkun numeron yhdestä kahteenkymmeneen (tähän voi yhdistää vielä vähän englantia ja sanoa sekä laskea numerot englanniksi), laski toinen parista kirppunsa kanssa tähän numeroon saakka. Tämän jälkeen pari valitsi kirpusta kuvan/värin ja toinen parista katsoi kuvan/värin alle ja kysyi siellä olevan kertolaskun. Kertolaskun kysyjä pystyi tarkistamaan vastauksen luotettavasti, koska myös tulot oli kirjoitettu laskun kanssa siivekkeen alle.

Tämä oli oppilaista todella hauskaa ja osa innostui tekemään itselleen enemmänkin kuin yhden kirpun. Nyt tuntien alussa on ollut kova kuhina, kun on pitänyt ehtiä kysymään kavereilta ja opettajalta muutama lasku ennen tunnin asiaan menemistä.

Matikkakirpulla olisi kätevä harjoitella muitakin laskuja kuten vaikka kymppipareja, tuplapareja, melkein tuplia tai erilaisia yhteen- tai vähennyslaskuja. Täytyykin pitää tämä idea mielessä, kun on taas pienempien oppilaiden parissa.

Jos kirpun taitteleminen on unohtunut, löytyy RyhmäRengin Paperikirppu-sivulta hyvät taitteluohjeet ja muutama hauska tulostettava kirppu tehtävineenkin.

Kymmenjärjestelmäalusta ykkösille, kymmenille, sadoille ja tuhansille

Syksyllä tein oppilailleni kymmenjärjestelmän harjoittelemiseen alustat, jossa oli mukana ykköset ja kymmenet. Niiden avulla päästiin harjoittelemaan konkreettisesti lukujen muodostamista niin kymmenjärjestelmävälineillä kuin numerokorteilla sekä laskujen laskemista välineiden avulla. Nyt keväällä oli aiheellista kasvattaa alustoja ulottumaan satoihin ja tuhansiin.

Uusien A3-kokoiselle paperille tulostettujen alustojen kanssa pääsimme harjoittelemaan ensin lukujen muodostamista numerokorttien sekä ykköskuutioden, kymppisauvojen ja satalaattojen kanssa.

Tein tästäkin alustasta kaksi eri versiota ja tulostin ne A3-kokoiselle paperille kaksipuolisena. Näin alustan toisella puolella oli katkoviivallinen versio ja toisella puolella ilman katkoviivaa oleva versio. Katkoviivallista puolta voi käyttää esimerkiksi yhteenlaskun havainnollistamiseen.

Tulostin saman alustan myös puolikkaalle A4-kokoiselle paperille, sillä näin työkaverini pelaavan oppilaidensa kanssa luvunmuodostuspeliä numerokorteilla. Laminoitu alusta kävi kivasti pelin pohjaksi. Peliin tarvittiin lisäksi numerokortit, joista ensin nostettiin parin kanssa kolme korttia.

Korttien nostamisen jälkeen ne piti järjestää alustalle niin, että niistä muodostui luku, joka oli mahdollisimman lähellä viittäsataa. Samaa peliä voisi pelata niin, että korteista muodostetaan mahdollisimman suuri luku.

Tein myös alustan, jossa on mukana tuhannet ja tulostin senkin A3-kokoiselle paperille kaksipuolisena. Katkoviivallisen puolen kanssa oli mukava katsoa, mitä tapahtuu, kun lukuun 999 lisätään yksi.

Katkoviivattoman puolen kanssa voi harjoitella hahmottamaan esimerkiksi yli tuhannen meneviä lukuja.

Tekemäni kymmenjärjestelmäalustat satoihin saakka voit tulostaa tästä ja tuhansiin saakka tästä.

Uudistettu laskutalo ja haastavampia tehtäviä

Kakkosten matematiikan kirjassa käsiteltiin hyvin nopeasti laskuperhettä. Siihen liittyviä tehtäviä oli kuitenkin kovin vähän ja tuntui, että asia jäi osalle oppilaille hieman epäselväksi. Niinpä otin viime keväänä tekemäni laskutalopohjan ja muokkasin sen fontin paremmin oppilaille sopivaksi. Tulostin uusia laskutaloja tällä kertaa ihan paperisiksi versioiksi niin, että yhdelle A4-kokoiselle paperille tuli neljä pientä taloa. Tein monisteista vielä kaksipuolisia ja leikkasin ne neljään osaan.

Lisäksi tein uusia valmiita tehtäviä, jotka sopivat paremmin kakkosluokkalaisille. Aloitimme oppilaiden kanssa harjoittelemisen tehtäväliuskoilla, joissa oli yksi puuttuva numero. Annoin ohjeeksi oppilaille, että liuskan ensimmäinen numero oli isoin numero ja se tulisi laittaa laskutalon katon ylimmäiseksi numeroksi. Toisen numeron sai laittaa jompaan kumpaan alempaan ruutuun ja kolmas numero piti laskea itse (esimerkiksi vähennyslaskun avulla). Näitä tehtäviä oli hieman eritasoisia ja oppilaat saivat aloittaa helpommista ja ottaa sitten muutaman haastavammankin ratkaistavakseen.

Tein lisäksi tehtäviä, joissa oli valmiiksi kaikki kolme numeroa. Osassa näistä oli isoin numero ensimmäisenä (niin kuin puuttuvan numeron liuskoissa) ja osassa numerot ovat sekaisin. Näissä tehtävissä ajatus on sama, isoin luku merkitään ylimmäksi ja kolmen annetun numeron kanssa tehdään valmiiksi kaikki laskutalon tehtävät.

Oppilaat tekivät näitä tehtäviä innoissaan ja niille, joille itse laskutalon rakentuminen oli jo selkeää, tuli tehtäviin haastetta puuttuvan numeron miettimisestä. Toisille riitti, että saimme tehtävän kanssa treenattua erityisesti laskutalon vähennyslaskujen merkitsemistä.

Uuden laskutalon sekä tehtäväliuskat voit tulostaa käyttöösi tästä.

Kymmenjärjestelmäalusta ykkösille ja kymmenille

Olemme syksyn aikana harjoitelleet kakkosluokkalaisten oppilaideni kanssa kaksinumeroisilla luvuilla tapahtuvia yhteen- ja vähennyslaskuja. Tätä varten halusin tehdä oppilaille kymmenjärjestelmäalustat, joissa oli näkyvillä tuttuina lyhenteinä ykköset ja kymmenet. Tulostin sekä laminoin alustat ja niiden kanssa oppilaat saivat pareittain harjoitella erilaisten laskujen tekemistä. 

Laskujen harjoittelemisessa olemme käyttäneet alustojen kanssa kymmenjärjestelmävälineistä keltaisia ykköskuutioita ja vihreitä kymppisauvoja. Alustojen ja välineiden kanssa oppilaiden on ollut mukava harjoitella hankalampiakin laskuja.

Tein alustoja kaksi erilaista, mutta tulostin ne paperille kaksipuolisena. Näin alustan toisella puolella on versio, jossa on keskellä katkoviiva. Sen kanssa voi hahmottaa selkeämmin yhteenlaskujen laskemista.

Toisella puolella on versio, josta jätin katkoviivan pois. Sillä voi yksinkertaisimmillaan harjoitella kaksinumeroisten lukujen hahmottamista. Tämä alusta sopi mielestäni paremmin myös vähennyslaskujen harjoittelemiseen.

Tekemäni kymmenjärjestelmäalustat voit tulostaa käyttöösi tästä. 

Matikkamonsterit

Sain monta mahtavaa matematiikan tehtäväideaa suorittaessani viime syksyn aikana LUMATIKKA-täydennyskoulutusta. Yksi niistä oli geometriaan liittyvä matikkamonsteritehtävä, jonka voi tehdä niin pienempien kuin vähän isompienkin oppilaiden kanssa. Summamutikan materiaalipankkisivuilta löytyy valmiit ohjeet tehtävään sekä aiheeseen liittyvä ohjevideo.

Tämä hauska valmistehtävä muistui mieleeni geometria-aiheisia tehtäviä miettiessäni ja lähdin koittamaan matikkamonsterin tekemistä materiaalipankin ohjeiden perusteella omien lasteni kanssa. 

Tein ensin sinisille lapuille luvut yhdestä kuuteen erilaisten laskujen avulla niin kuin ohjevideossa vinkattiin. Lukuja olisi voinut tehdä vain neljäänkin saakka, ettei samaa ruumiinosaa olisi tullut liikaa piirrettäväksi. Tämän jälkeen kirjoitin punaisille lapuille kymmenen erilaista geometrista kuviota. Nämä laput laitoin kahteen eri mukiin, joista kummastakin lapset saivat nostaa yhden lapun minun sanottua ensin kehonosan, joka/joita tulisi piirtää. Pään ja vartalon kohdalla tosin sovimme lasten kanssa, että he tekevät niitä vain yhdet.

Lisäksi minulla oli jokaisesta geometrisesta kuviosta malli varsinkin nuorempaa tehtävän tekijää varten. Niiden avulla oli hyvä samalla tutkia kuvion muotoa ja muistutella mieleen jokainen kuvio oikeanlaisena. Nuoremman kanssa laskimme laskutehtävät laskuhelmien avulla ja siinä tuli samalla hänelle hyvää laskuhelmien käyttämisen harjoittelua.

Tehtävä oli molemmista lapsista varsin hauska ja se innosti heitä jatkamaan robottiensa (he totesivat jossakin vaiheessa tehtävää, että nämä näyttävät heidän mielestään enemmän matikkaroboteilta kuin -monstereilta) tekemistä vielä itsekseen. Tehtävän vaikeustasoa on myös helppo varioida ja siksi se sopi hyvin tehtäväksi ekaluokkalaisen sekä tulevan viskarilaisen kanssa.

Laskutalopelit

Muokkasin edellisen postauksen laskutalosta muutaman pelillisen version, joiden avulla laskuperheiden laskuja voi harjoitella vähän erilaisella lähestymistavalla. Molemmissa peleissä on kuitenkin tarkoituksena tehdä tutut laskuperheen lukujen yhteen- ja vähennyslaskutehtävät.

Ensimmäisessä laskutalopelissä otetaan käyttöön kaksi noppaa, jotka heittämisen jälkeen asetetaan omille paikoilleen laskutaloalustalle. Nopan silmälukujen avulla lasketaan (yhteenlasku) laskutalon suurin luku ja merkitään se omalle paikalleen. Tämän jälkeen myös noppien näyttämät luvut voidaan merkitä paikoilleen.

Lukujen merkitsemisen jälkeen voidaan siirtyä laskemaan kaikki neljä laskutalon laskua.

Toisessa laskutalopelissä tarvitaan Domino-pelin laattoja. Niistä nostetaan yksi (kannattaa ottaa helpoimmat laatat pois) ja se asetetaan laskutaloalustalle omalle paikalleen. Domino-laatan lukujen avulla lasketaan (yhteenlasku) taas laskutalon suurin luku ja merkitään se omalle paikalleen. Tämän jälkeen merkitään myös Domino-laatan näyttämät luvut omille paikoilleen. 

Lukujen merkitsemisen jälkeen voidaan taas siirtyä laskemaan kaikki neljä laskutalon laskua.

Tekemäni laskutalopelit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Laskutalo

Laskutalot ovat hauskoja tehtäviä laskuperhelaskujen harjoittamiseen ja niitä löytyy jonkin verran netistä joko tyhjinä laskutalopohjina tai valmiiksi merkityillä luvuilla. Löytämäni ilmaiset versiot ovat kuitenkin englanninkielisiä ja halusinkin tehdä itselleni yksinkertaisen laskutalopohjan suomenkielisillä ohjeilla.

Laskutalotehtävät ovat siitä hauskoja, että niiden avulla voi oppilaille kätevästi havainnollistaa yhteen- ja vähennyslaskun käänteistä yhteyttä. Ajatuksena on antaa oppilaalle kolme lukua, joita käyttäen tehdään neljä erilaista laskua laskutaloon. Saadut kolme lukua kirjoitetaan ensin laskutalon kattoon. Ylimmäiseksi voi merkitä isoimman luvun. Tämän jälkeen lukujen avulla tehdyt laskut kirjoitetaan talon alaosaan. 

Ohjeiden ja laskutalon lisäksi tekemissäni monisteissa on muutamia kolmen luvun lappuja, joita voi käyttää laskutalotehtävissä. Luvuista löytyy kymppipareja, pienten lukujen laskuja sekä muutamia kymppiylityslaskuja. Lisäksi monisteista löytyy vielä tyhjä taulukko omien laskuperheiden kirjoittamista varten.

Laskutaloja kannattaa tulostaa muutamia luokan käyttöön ja ne on hyvä laminoida, jotta ne voi käyttää puhidistamisen jälkeen aina uudestaan. Valmiit laskuperhelaput kannattaa myös laminoida pidempiaikaista käyttöä silmällä pitäen.

Jos laskutalotehtävään haluaa antaa vähän lisää haastetta, voi oppilaille antaa vain kaksi pienintä lukua. Näiden kahden luvun avulla oppilas voi itse selvittää isoimman luvun ja merkitä sen jälkeen kaikki luvut laskutalon kattoon.

Tekemäni laskutalomonisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.

Liikunnallinen matikkatuokio - lukusuora

Suorittaessani yhtä LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen kurssia minun tuli suunnitella oma liikunnallinen matikkatuokio. Suunnittelemani tuokio liittyi lukusuoran hahmottamiseen ja oli helposti järjestettävissä vähäisillä materiaaleilla. Suoritin tuokion kotona ekaluokkalaiseni kanssa, mutta tuokion voi yhtälailla järjestää kokonaisen luokan kanssa. Siksi ajattelin jakaa suunnittelemani liikunnallisen matikkatuokion myös tänne blogiini.

Tuokio oli noin yhden oppitunnin mittainen ja toteutin sen ulkona. Materiaaleina käytin pihaliituja, pupuhiekkamuottia, valkotaulua sekä valkotaulukynää ja pitkää hyppynarua. Tunnin voi yhtä hyvin toteuttaa myös sisätiloissa, jolloin liidun sijaan voi käyttää esimerkiksi maalarinteippiä ja numerokortteja. Valkotaulun ja valkotaulukynän voi korvata esimerkiksi vihkolla ja lyijykynällä. Pupuhiekkamuotin sijaan taas voi käyttää mitä tahansa samankaltaista tavaraa, joka sopii käytettyyn laskutarinaan.

Aloitin tuokion piirtämällä liidulla maahan lukusuoran, johon merkitsin numeroiden paikat pienillä viivoilla. Numeroiden 0, 5 ja 10 viivat piirsin hieman muita isommiksi. Aluksi kysyin oppilaalta, mitä hän ajatteli kirjoitettavan lukusuoran alussa ja lopussa olevien viivojen kohdalle. Vastaukset saatuani piirsin kyseiset numerot pakoilleen. Tämän jälkeen teimme alkulämmittelyn, jossa oppilas hyppi yhdellä jalalla lukusuoran läpi (yhden askelin) sanoen jokaisella hypyllä kyseisen paikan numeron ääneen. Kymppiin päästyään oppilas teki saman takaperin.

Seuraavaksi kysyin oppilaalta, mihin numero viisi merkitään ja oppilaan kerrottua paikan merkitsin numeron siihen. Pyysin oppilasta menemään numeron viisi viivan päälle ja etenemään siitä samalla tavalla yhden välein eteenpäin. Tämän jälkeen vaihtelin oppilaan aloituspaikkaa lukusuoralla ja hänen piti ohjeeni mukaan jatkaa siitä laskemista sekä hyppimistä joko eteenpäin tai taaksepäin.

Antaakseni hyppimiseen pienen tauon, pyysin oppilasta kirjoittamaan lukusuoralle puuttuvat numerot (1,2,3,4,6,7,8 ja 9). 

Tämän jälkeen jatkoimme lukusuoralla hyppimistä kahden, kolmen ja neljän välein käyttäen edelleen erilaisia hyppytekniikoita. Tässä vaiheessa päädyimme myös pidentämään lukusuoraa viiteentoista (tämän jälkeen loppui tila…) asti, jotta hyppimistä voisi jatkaa vähän kymppiä pidemmälle.

Seuraavaksi kävin hakemassa pupuhiekkamuotin ja aloin kertomaan laskutarinaa. Pyysin oppilasta liikuttamaan pupua lukusuoralla kertomani tarinan mukaan. Aloitin ensimmäisen tarinan kertomalla pupun loikkineen kolme loikkaa päästäkseen tieltä metsän reunalle (oppilas vei pupun kolmosen kohdalle) ja tämän jälkeen pupu loikki vielä kolme loikkaa päästäkseen kotikoloonsa (oppilas laittoi pupun loikkaamaan kolme loikkaa eteenpäin). Lopuksi kysyin oppilaalta, kuinka monta loikkaa pupun piti tehdä yhteensä, että hän pääsi kotiin. 

Pyysin seuraavaksi oppilasta tekemään tästä laskulausekkeen ja vastauksen valkotaululle. Teimme samankaltaisia tehtäviä vielä muutamia ottaen mukaan myös tehtäviä, joissa muodostui vähennyslaskuja. Lopuksi pyysin oppilasta kertomaan omia laskutarinoita minulle ja vastavuoroisesti minä tein niistä valkotaululle laskulausekkeen ja vastauksen tai liikutin pupua lukusuoralla.

Lopetimme liikunnallisen matikkatuokion hyppäämällä hyppynarua. Ohjeeksi hyppimiseen annoin, että oppilaan piti hyppiessään laskea hypyt ja poistua hypättyään kymmenen hyppyä. Tämän jälkeen pyysin häntä tekemään seuraavaksi niin, että lähtisikin laskemaan kymmenestä alaspäin hyppiessään hyppyjään.

Junnauskoe

Olen syksyn aikana opiskellut verkossa LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman parissa ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton. Koulutusohjelmassa voi suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä kursseja oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Kurssien tekeminen on erittäin joustavaa ja kursseilla esitettävät aikataulut ovat ohjeellisia. Olen saanut mukavasti tehtyä kursseja eteenpäin ja jo tässä vaiheessa olen saanut paljon uusia ajatuksia sekä tarpeellisia muistutuksia oppilaslähtöiseen ja innostavaan matematiikan opetukseen!

Sain kurssia suorittaessani hyvän muistutuksen junnauskokeesta, joka löytyy Hannele Ikäheimon kirjasta Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Nykyään junnauskoe löytyy myös Opperin sivuilta, josta sen saa tulostaa ohjeineen ilmaiseksi käyttöönsä.

Sivuilta löytyy junnauskoe lukualueelle 0-20 sekä 0-200. Olen käyttänyt pienempien oppilaiden kanssa lukualueen 0-20 junnauskoetta saadakseni selville oppilaiden automaatiotason peruslaskutoimituksien osalta. Lukualueen 0-20 junnauskokeessa tulee esille kymppiparien, tuplaparien, melkein tuplien sekä kymmenen ja yhdeksän lisäämisen ja vähentämisen automatisoitumistaso. Junnauskokeen avulla pystyy siis kätevästi selvittämään oppilaat, jotka tarvitsevat vielä tukea ja lisäharjoitusta näiden peruslaskutoimitusten kanssa.

Matikkalätyt

Tämän ihanan ja hauskan toiminnalisen matikkatehtävän minulle on vinkannut työkaverini ja joitakin vuosia sitten sain haalittua tehtävään sopivat pyöreät pahvinpalat lätyiksi sekä pienen lastan lättyjen kääntämiseen. Lapsiltani löytyi vielä juuri sopivankokoinen paistinpannu tehtävän tekemistä varten.

Matikkalätyillä voi harjoitella hauskasti kaikenlaisia tehtäviä yksin, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Tarkoituksena on, että lätyn toisella puolella on esimerkiksi laskutehtävä ja toisella puolella taas tehtävän vastaus. Lätty laitetaan pannulle sovitulla tavalla ja ennen sen kääntämistä sanotaan tehtävän vastaus ääneen. Kun lätyn kääntää lastan avulla, tulee laskutehtävä samalla tarkistettua.

Olen itse tehnyt lättyihin valmiiksi kymppiparit sekä tuplaparit. 

Tein lisäksi monisteet, joiden avulla oppilaat voivat myös kirjata laskuja, joita he lättyjä käännellessä harjoittelevat. Toiseen monisteeseen voi kirjoittaa lättyjen molemmilta puolilta numeron, tehdä siitä lisäksi laskulausekkeen ja laskea sen (esim. kymppiparit). Toiseen monisteeseen voi kirjoittaa ensin lätyssä olevan laskulausekkeen, sitten vastauksen ja kirjoittaa sen vielä laskuksi viivalle (esim. tuplaparit).

Lättyjen ja monisteiden avulla voi harjoitella luonnollisesti mitä laskuja vaan. Lättyihin voi kirjoittaa joko numeroita, joista pitää muodostaa yhteen-, vähennys- tai kertolaskuja ja niihin voi kirjoittaa erilaisia valmiita laskuja, jotka pitää ratkaista ennen lätyn kääntämistä. Monisteita voi käyttää lisänä kummassakin tapauksessa.

Matikkalättymonisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.

Sateenkaaritehtäviä

Löysin netistä kivoja englanninkielisiä tehtäviä, joissa kymppipareja lasketaan sateenkaaren avulla ja halusin tehdä samankaltaisen suomenkielisenä oppilaiden kanssa käytettäväksi. Ajatuksena monisteessa on harjoitella kymppipareja seuraamalla sateenkaaren jokaista kaarta ja merkitsemällä kaarista syntyvät laskut pilvien alle. 

Laskujen kirjoittamisen jälkeen sateenkaaren voi värittää.

Tekemäni sateenkaarikympit-monisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Matematiikkaan liittyviä sateenkaaritehtäviä löytyy netistä ilmaiseksi jonkin verran ja niistä muutamaa olen jo koittanut oppilaidenkin kanssa. Olen tulostanut leikannut ja laminoinut seuraavilta sivuilta löytämiäni tehtäväkortteja matikkalaatikkoihini valmiiksi, jotta ne ovat helposti otettavissa käyttöön, kun niitä tarvitsen.

Numeron ja lukumäärän yhdistämistä lukualueella 1-10 voi harjoitella From ABCs to ACTs -sivusolta ilmaiseksi tulostettavilla sateenkaarilla. (Käydessäni uudestaan sivustolla huomasin, että ilmaisen materiaalin saamiseksi oli nyt annettava sähköpostiosoite.) 

Tämän tehtävän tarkoituksena on yhdistää sateenkaarien puolet niin, että numero johtaa sateenkaaren toisella puolella samaan lukumäärään. Jos tilaa on riittävästä, sateenkaaret voi järjestää lukujonoon yhdestä kymmeneen tai ne voi järjestää kymppiruudukon muotoon.

Lukujen 1-10 lukumääriä voi harjoitella Free Printable Worksheets for Kids -sivustolta ilmaiseksi tulostettavien kymppiruudukkojen kanssa. Kortit voi laittaa kasaan, josta ne nostetaan yksi kerrallaan, laitetaan oikea määrä merkkejä kymppiruudukkoon ja samalla järjestetään kortit lukujonoon tai kymppiruudukon muotoon.

Lukujen 11-20 tunnistamista voi harjoitella Recipe for Teaching -sivustolta ilmaiseksi tulostettavilla korteilla, joissa kortin näyttämä lukumäärä merkitään esimerkiksi pienellä pyykkipojalla. Lopuksi kortit voi järjestää edellisen tehtävän korttien kanssa lukujonoksi aina kahteenkymmeneen asti.

Lukujen 11-20 korttien tehvää voi jatkaa vielä niin, että jokaisesta kortista tehdään laskulauseke esimerkiksi vihkoon. Laskulausekkeet voi rakentaa niin, että jokaisessa laskussa kymmeneen lisätään tarvittavat ykköset, jolloin lasku rakentuu aina sateenkaaren kahden pilven mukaan.