Kerro lumihiutaleista

Tein tulevaa Suomi-koulutuntia varten Kerro lumihiutaleista -monisteet, joista voi valita sopivan sanamuodon, jonka kanssa haluaa oppilaiden lähteä tutkimaan lumihiutaleita ja niiden muodostumista. Tarkoituksena on antaa oppilaiden etsiä itse tietoa lumihiutaleista esimerkiksi netistä tai tietokirjoista ja sitten kirjoittaa valittuun monisteeseen viisi (tai sovittaessa vähemmän) joko mielenkiintoisinta, tärkeintä tai erikoisinta asiaa.

Tein lisäksi tehtävämonisteen, jossa käsitellään hieman lumihiutaleen ulkomuotoa. Monisteen voi antaa vaikka lisätehtäväksi niille, jotka ovat omat viisi asiaa jo saaneet kirjoitettua. Sen voi toki käyttää omana tehtävänä tai johdantona lumihiutaleaskarteluun.

Askartelijan idealaari -blogistani löytyy erilaisia kivoja lumihiutaleaskarteluja, joita voi ottaa monisteiden lisäksi tehtäväksi.

Kerro lumihiutaleista -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä ja Lumihiutale-monisteen tästä.

Tänä vuonna aion...

Tein vuoden ensimmäiselle Suomi-koulutunnille tehtävän, jonka avulla voi hauskasti "ennustaa", mitä tänä vuonna tulee tekemään. Tehtävää varten tulostin punaiselle paperille kirjoittamiani tekemisen sanoja ja keltaiselle paperille paikkoja. Leikkasin tulostamani sanalaput ja tarkoituksenani on vielä laminoida ne, jotta ne kestävät paremmin käyttöä.

Kokeilin tehtävää tyttäreni kanssa niin, että hän kirjoitti pienelle valkotaululle ensin virkkeen alun (Tänä vuonna aion). Sen jälkeen hän nosti yhden punaisen sekä keltaisen sanalapun ja jatkoi niiden avulla virkkeen kirjoittamisen loppuun. Valkotauluun mahtui kirjoittamaan vain kolme virkettä ja päätimme sen täyttymisen jälkeen jatkaa tehtävää niin, että nostimme vuorotellen sanalaput ja sanoimme toisillemme ääneen muodostuneen virkkeen. Tyttäreni tykkäsi kovasti tehtävästä ja hän naureskeli virkkeille, joista muodostui vahingossa ihan hassuja. Yhdessä oli mukava vielä miettiä, että voisiko "ennustettu" asia ihan oikeasti tapahtua tänä vuonna.

Suomi-koulutunnilla oppilaat saavat kirjoittaa omat virkkeensä vihkoon. Tehtävää voi tehdä myös parin kanssa niin, että toinen nostaa punaisen sanalapun ja toinen keltaisen. Lopuksi molemmat voivat kirjoittaa yhteisen virkkeen vihkoihinsa. Sanalaput voi sijoittaa niin, että niitä joutuu hakemaan hieman eri paikoista, jotta oppilaat saavat tehtävää tehdessään nousta vähän liikkeelle.

Tein valmiiden sanalappujen lisäksi yhden tyhjän lappusivun, jota voi käyttää lisäsanojen kirjoittamiseen. Ja jos tehtävää ei halua tehdä uuden vuoden hengessä, voi tyhjiin lappuihin kirjoittaa erilaisia virkkeen alkuja (esim. Huomenna aion, Ensi viikolla haluan).

Tekemäni sanalaput voit tulostaa käyttöösi tästä.

Porokortit matematiikkaan

Löysin Teachers Pay Teachers -sivustolta (vaatii rekisteröitymisen) ilmaiseksi tulostettavat porokortit joulukuisia matikkatehtäviä varten. Ladattavassa tiedostossa oli mukana hauska peli-idea korteille, mutta niitä voi toki käyttä ihan perinteisesti numeron ja lukumäärän yhdistämisharjoitukseen lukualueella 1-10 esimerkiksi jouluisissa pistetyöskentelyissä.

Kokeilin kortteja nuoremman lapseni kanssa ja annoin hänelle ohjeeksi kerätä ensin numerokortit ja järjestää ne pienimmästä suurimpaan. Tämän jälkeen pyysin etsimään jokaiselle numerolle pistekortin ja lopuksi vielä noppakortin.

Vanhemmalle lapselleni annoin ohjeeksi ottaa levitetystä korttikasasta aina yhden kortin kerrallaan ja laittaa sen oikealle paikalle niin, että kortit tulevat järjestettyä pienemmästä suurempaan ja ylimmäiseksi tulevat numerot, sitten pistekortit sekä lopuksi noppakortit.

Tangram-geometriaa

Tein LUMATIKKA-opintojeni aikana opetuskokeilun, jossa käsiteltiin geometrisia muotoja Tangram-palojen avulla. Tein kokeilun oman lapseni kanssa, mutta suunnitelman tein koko luokkaa varten ja siksi jaan tuntisuunnitelmani ajatuksen myös täällä blogissa. 

Opetuskokeilua varten leikkasin tulostamani mallin mukaan softislevystä Tangram-palat, jotka annoin kokeilun alussa lapselleni tutkittavaksi. Annoin ne hänelle kasana, jotta hän ei saanut mitään vihjettä, miten niitä tulee koota. Hän sai myös vähän aikaa rakennella niillä. Parin kanssa tehtävää tehdessä oppilaat voivat yhdessä tutkia ja keskustella paloista sekä hieman aikaa rakennella niistä jotakin. Tällä omaehtoisella rakentelulla uudet välineet saadaan tutuiksi ja niillä maltetaan aikanaan alkaa tekemään oppimistehtävää.

Jonkin ajan kuluttua sanoin lapselleni, että nyt siirrytään tutkimaan paloja tarkemmin ja samalla miettimään, millä erilaisilla tavoilla paloja voisi lajitella, ryhmitellä tai järjestää. Parin kanssa asiasta voi keskustella ja uuden tavan löytyessä sen voi kirjata ylös esimerkiksi matematiikan vihkoon. Näin oppilaiden on helpompi palauttaa löytämänsä tavat mieleen, kun niistä puhutaan yhdessä luokan kanssa. Oppilaat voivat käydä esittämässä dokumenttikameralla löytämiään erilaisia tapoja lajitella, ryhmitellä tai järjestää paloja.

Lapseni yhtenä lajitteluperusteena oli palojen muoto ja käsittelimmekin sitä hänen kanssaan vähän tarkemmin. Näin pääsimme nimeämään geometrisia muotoja, tutkimaan niiden ominaisuuksia ja lopulta keskittymään vielä tarkemmin neliön ominaisuuksiin. Tämä johdattelee luokassakin oppilaita tehtävän viimeiseen vaiheeseen.

Lopuksi kerroin lapselleni, että hän saa nyt tutkia näiden samojen palojen kanssa, voisiko niistä rakentaa jollakin tavalla neliöitä. Parin kanssa luokkatilanteessa tässä kohtaa saa varmasti aikaan hyvää keskustelua ja parhaimmillaan asian innokasta tutkimista. 

Löytyneet ratkaisut on taas hyvä piirtää ylös muistiin. Piirtämisen voi tehdä matematiikan vihkoon tai sitten siinä voi käyttää apuna tehtävää varten tekemääni Tangram-neliöt -monistetta. Monisteen ruudukkojen avulla pystyy piirtämään palat tarkasti ruutujen rajoja ja kulmia apuna käyttäen. Omia ratkaisuja piirtäessä tulee samalla harjoiteltua hahmottamista sekä viivottimen käyttöä.

Jos luokassa kukaan oppilaista ei ole löytänyt tapaa, jolla paloista saa tehtyä neliön käyttäen niitä kaikkia, voisi sen vielä kertoa tunnin lopuksi oppilaille. Mainitsin omalle lapselleni tästä vielä lopuksi ja tämä herätti vielä kiinnostuksen lisätutkimiseen. Annoin hänelle etsimisessä hieman apua, kun ratkaisua ei meinannut millään löytyä ja muutaman apupalan jälkeen hän vihdoin löysi oikean ratkaisun. Tämä aiheutti suunnattoman riemun ja Tangram-neliötä piti tietenkin esitellä pikkuveljelle.

Tangram-aiheen parissa voi halutessaan jatkaa myös kuvataiteessa. Tein lapseni kanssa opetuskokeilun lisäksi jouluisen Tangram-kynttilätyön ja ohje sen tekemiseen löytyy Askartelijan idealaari -blogistani. Sieltä löytyy myös ohje Tangram-kissatyöhön, jonka olen tehnyt aikaisemmin oppilaideni kanssa.

Tekemäni Tangram-neliöt -monisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Tangram-neliön voit printata esimerkiksi Krokotakin sivulta. Sieltä löytyy myös paljon kivoja ideoita kuvioihin, joita Tangram-paloilla voi rakentaa.

Jouluiset salakirjoitustehtävät

Tein joulukuun ensimmäiselle Suomi-koulutunnille jouluisia salakirjoitustehtäviä, joita oppilaat saivat ratkaista etätunnilla. Laitoin sanojen ratkaisemista varten tarvittavan kuva- ja kirjaintaulukon kaikille näkyviin ja sen avulla oppilaat saivat kirjoittaa vihkoihinsa ratkaisemansa jouluiset yhdyssanat.

Jos olisimme voineet pitää tunnin lähikouluna, olisin laminoidut monisteet ja oppilaat olisivat saaneet tehdä pienissä ryhmissä niiden parissa töitä. Laminoimalla monisteet säilyisivät hyvässä kunnossa ja niitä voisi käyttää sitten taas seuraavien oppilaiden kanssa.

Salakirjoitukset ratkaistuaan oppilaat voisivat jatkaa tehtävää keksimällä itse sanoja, joita saisi ratkaistua saman kuva- ja kirjaintaulukon avulla. Vihjeet voisi tehdä omaan vihkoon joko piirtämällä tai kirjoittamalla tarvittavat kuvat sanoina.

Tehtävää voisi jatkaa myös niin, että kirjoitetut yhdyssanat tavutettaisiin vihkoon tai sitten niitä voisi käyttää inspiraationa jouluisissa kirjoitustehtävissä. Niiden ympärille on helppo rakentaa yksinkertaisia virkkeitä tai alkaa kirjoittamaan pidempää joulutarinaa.

Jouluiset salakirjoitustehtävät voit tulostaa käyttöösi tästä.

Käytin jouluisten salakirjoitustehtävien virke-sivua Suomi-koulun toiminnallisissa joulujuhlissa. Askartelimme lasten kanssa joulupallokortteja, joihin sisälle kirjoitettiin tervehdys selvittämällä kirjoitettava virke ensin salakirjoituksen avulla. Tehtävän avulla pienemmätkin oppilaat saivat kirjoitettua korttiinsa kivan joulutervehdyksen.

Ruutuväritystehtäviä joulukalenteriin

Kävin RyhmäRengin sivustolla tutkimassa sieltä löytyviä ilmaisia joulumateriaaleja. Innostuin Jouluiset kuvapähkinät -sivulta löytyvistä väritystehtävistä, joissa saa jatkaa ruudukkoväristystä joko valmista kuvaa mallintaen tai jatkaen osin tehdyn joulukoristeen kanssa. 

Kokeilin itse väritellä kauniin joulukoristeen, joka osoittautui yllättävän isoksi ja tarkkuutta vaativaksi projektiksi. Tämä koriste sopisi oikein hyvin tehtäväksi vähän isompien oppilaiden kanssa. Joulukoristetta väritellessäni mieleeni tuli, että näitä voisi tehdä pienempien oppilaiden kanssa ensin vaikka satataulukkoon. Tein yhden hyvin yksinkertaisen mallin, jonka avulla tehtävää voisi avata pienemmillekin oppilaille ja saada heidät innostumaan omien peilikuvakoristeiden tekemisestä ensin satataulukkoon ja taidon harjaannuttua isompaan ruudukkoon, esimerkiksi matematiikan vihkoon.

Itsetehdyn mallin siirtäminen tietokoneella tehdyksi versioksi olisi myös erittäin hauska projekti oppilaiden kanssa. Tein oman versioni Word-ohjelmalla, joka on helppokäyttöinen tämänkaltaista tehtävää tehdessä. Tein satataulukon lisäämällä tyhjälle arkille 10x10 taulukon ja muokkaamalla ruudut haluamani kokoisiksi. Tämän jälkeen käytin "maalipurkkia", jonka avulla sain värjättyä ruudut haluamillani väreillä. Tämä onnistuu hyvin pientenkin oppilaiden kanssa opettajan ohjeistuksen avulla.

Oli käytössä sitten RyhmäRengin valmiit väritystehtävät tai itsetehdyt väritystehtävät, ne voisi hyvin laittaa oppilaiden iloksi tulevan joulun joulukalenteriin. Oppilaita varmasti motivoisi myös oman joulukoristeen tai -kuvan tekeminen, kun tietäisi, että oma työ voisi ilmestyä joulukalenterista muiden väritettäväksi joulukuun kulueassa.

Tekemäni mallimonisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Pitkä vokaali -kortit ja diftongikortit

Tein Suomi-koulutunnilleni kortit, joiden avulla saimme tuntiin pienen toiminnallisen tehtävän pitkän vokaalin sekä diftongin harjoittelemisen oheen. Tulostin tekemäni kortit niin, että pitkä vokaali -kortit ja diftongikortit tulivat erivärisiksi. Tämän jälkeen leikkasin ja laminoin kortit, jotta ne taas kestävät käytössä pidempään ja ovat huolettomat viedä myös ulkokäyttöön.

Juttelimme ensin oppilaiden kanssa pitkästä vokaalista ja siitä, miten se eroaa paikallisen kielen vokaalirakenteesta. Tämän jälkeen oppilaat saivat ottaa pussista itselleen yhden maitopurkin korkin, johon kuhunkin olin kirjoittanut pitkän vokaalin. Sitten oppilaat saivat lähteä etsimään omalle pitkälle vokaalilleen sopivaa sanaa nurmikolle levitettyjen korttien joukosta. 

Kun siirryimme diftongin käsittelemiseen tehtävä luonnollisesti vaikeutui. Oppilaat saivat samalla tavalla ottaa pussista itselleen yhden korkin ja pääsivät sitten etsimään sille oikeaa sanaa. Välillä löytyi muitakin oikeita vaihtoehtoja kuin itselle muistiin kirjoittamani sanat, mutta laitoin oppilaan kehujen jälkeen etsimään kuitenkin muistissa olevaa sanaa. Näin kaikille löytyi sana, johon korkki sopi. Diftongikorkkeja oli sen verran enemmän, että oppilaat ehtivät tulla hakemaan myös uusia korkkeja ja pysyivät näin koko ajan liikkeellä.

Harjoitus oli mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan hauska ja oppilaat etsivät sanoja innokkaasti, vaikka "vääriäkin" sanoja välillä löytyi. Käytin Suomi-kouluoppilaideni kanssa vain yksiä sanavaihtoehtoja molemmissa harjoituksissa, mutta monisteisiin olen tehnyt lisävaihtoehtoja.

Harjoitusta olisi voinut jatkaa niin, että oppilaat olisivat kirjoittaneet aina oman sanansa vihkoon ja merkinneet myös tavujen paikat sanaan. Tällöin oppilaat olisivat saaneet kokemuksen siitä, että pitkä vokaali ja diftongi kuuluvat sanassa samaan tavuun.

Pitkän vokaalin kortit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Diftongikortit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Liikunnallinen matikkatuokio - lukusuora

Suorittaessani yhtä LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen kurssia minun tuli suunnitella oma liikunnallinen matikkatuokio. Suunnittelemani tuokio liittyi lukusuoran hahmottamiseen ja oli helposti järjestettävissä vähäisillä materiaaleilla. Suoritin tuokion kotona ekaluokkalaiseni kanssa, mutta tuokion voi yhtälailla järjestää kokonaisen luokan kanssa. Siksi ajattelin jakaa suunnittelemani liikunnallisen matikkatuokion myös tänne blogiini.

Tuokio oli noin yhden oppitunnin mittainen ja toteutin sen ulkona. Materiaaleina käytin pihaliituja, pupuhiekkamuottia, valkotaulua sekä valkotaulukynää ja pitkää hyppynarua. Tunnin voi yhtä hyvin toteuttaa myös sisätiloissa, jolloin liidun sijaan voi käyttää esimerkiksi maalarinteippiä ja numerokortteja. Valkotaulun ja valkotaulukynän voi korvata esimerkiksi vihkolla ja lyijykynällä. Pupuhiekkamuotin sijaan taas voi käyttää mitä tahansa samankaltaista tavaraa, joka sopii käytettyyn laskutarinaan.

Aloitin tuokion piirtämällä liidulla maahan lukusuoran, johon merkitsin numeroiden paikat pienillä viivoilla. Numeroiden 0, 5 ja 10 viivat piirsin hieman muita isommiksi. Aluksi kysyin oppilaalta, mitä hän ajatteli kirjoitettavan lukusuoran alussa ja lopussa olevien viivojen kohdalle. Vastaukset saatuani piirsin kyseiset numerot pakoilleen. Tämän jälkeen teimme alkulämmittelyn, jossa oppilas hyppi yhdellä jalalla lukusuoran läpi (yhden askelin) sanoen jokaisella hypyllä kyseisen paikan numeron ääneen. Kymppiin päästyään oppilas teki saman takaperin.

Seuraavaksi kysyin oppilaalta, mihin numero viisi merkitään ja oppilaan kerrottua paikan merkitsin numeron siihen. Pyysin oppilasta menemään numeron viisi viivan päälle ja etenemään siitä samalla tavalla yhden välein eteenpäin. Tämän jälkeen vaihtelin oppilaan aloituspaikkaa lukusuoralla ja hänen piti ohjeeni mukaan jatkaa siitä laskemista sekä hyppimistä joko eteenpäin tai taaksepäin.

Antaakseni hyppimiseen pienen tauon, pyysin oppilasta kirjoittamaan lukusuoralle puuttuvat numerot (1,2,3,4,6,7,8 ja 9). 

Tämän jälkeen jatkoimme lukusuoralla hyppimistä kahden, kolmen ja neljän välein käyttäen edelleen erilaisia hyppytekniikoita. Tässä vaiheessa päädyimme myös pidentämään lukusuoraa viiteentoista (tämän jälkeen loppui tila…) asti, jotta hyppimistä voisi jatkaa vähän kymppiä pidemmälle.

Seuraavaksi kävin hakemassa pupuhiekkamuotin ja aloin kertomaan laskutarinaa. Pyysin oppilasta liikuttamaan pupua lukusuoralla kertomani tarinan mukaan. Aloitin ensimmäisen tarinan kertomalla pupun loikkineen kolme loikkaa päästäkseen tieltä metsän reunalle (oppilas vei pupun kolmosen kohdalle) ja tämän jälkeen pupu loikki vielä kolme loikkaa päästäkseen kotikoloonsa (oppilas laittoi pupun loikkaamaan kolme loikkaa eteenpäin). Lopuksi kysyin oppilaalta, kuinka monta loikkaa pupun piti tehdä yhteensä, että hän pääsi kotiin. 

Pyysin seuraavaksi oppilasta tekemään tästä laskulausekkeen ja vastauksen valkotaululle. Teimme samankaltaisia tehtäviä vielä muutamia ottaen mukaan myös tehtäviä, joissa muodostui vähennyslaskuja. Lopuksi pyysin oppilasta kertomaan omia laskutarinoita minulle ja vastavuoroisesti minä tein niistä valkotaululle laskulausekkeen ja vastauksen tai liikutin pupua lukusuoralla.

Lopetimme liikunnallisen matikkatuokion hyppäämällä hyppynarua. Ohjeeksi hyppimiseen annoin, että oppilaan piti hyppiessään laskea hypyt ja poistua hypättyään kymmenen hyppyä. Tämän jälkeen pyysin häntä tekemään seuraavaksi niin, että lähtisikin laskemaan kymmenestä alaspäin hyppiessään hyppyjään.

Kerro kurpitsasta

Innostuin vielä tekemään oppilailleni tehtävämonisteen, jonka avulla voi esimerkiksi ennen halloweenia tutkia kurpitsaa. Tehtävämonisteita on kaksi erilaista, joista toinen on ajateltu pienempien oppilaiden ja toinen isompien oppilaiden kanssa käytettäväksi.

Tutkimustehtävää varten voi luokkaan tuoda oikean kurpitsan tai muutamankin, jos niitä on mahdollista helposti luokkaan saada. Kurpitsan/kurpitsojen avulla jokainen oppilas saa kokemuksen oikeasta kurpitsasta ja saa tutkia sitä sekä mahdollisesti vertailla muihin erilaisiin kurpitsoihin.

Kirjastosta voi tehtävää varten hakea myös kirjoja, joista oppilaat voivat itse etsiä tietoa kurpitsoista ja lisäksi tietoa voi hakea tietokoneiden avulla. Netistä löytyy varsinkin englanniksi kivoja lapsille suunnattuja vidoita kurpitsoista ja niitä katsoessa voi yhdessä kääntää tärkeimmät asiat kaikkien ymmärrettäväksi.

Tässä linkki YouTubesta löytyvään Inspired by Kinderin How Do Pumpkins Grow? -videoon, jossa kerrotaan englanniksi yksinkertaisilla lauseilla kurpitsan kasvusta. Videossa näkyy luettavat lauseet sekä yksinkertaiset kerrontaa selventävät kuvat.

Tässä vielä toinen linkki YouTubesta löytyvään Casey Haggertyn tekemän laulun The Pumpkin Life Cycle Song -videoon, joka toistaa kuvien sekä laulun avulla kurpitsan kasvun siemenestä isoksi kurpitsaksi.

Tutkimisen jälkeen jokainen oppilas voi kirjoittaa tehtävämonisteeseen omasta mielestään kolme/viisi tärkeintä tai mielenkiintoisinta tietoa kurpitsasta, jotka hän erilaisten materiaalien avulla oppi.

Jos tunnilla on aikaa ja opettajan kanssa on mahdollisuus, olisi lapsista varmasti todella hauskaa yhdessä suunnitella, miten luokkaan tuodusta kurpitsasta voitaisiin tehdä kurpitsalyhty ja tietenkin lopuksi toteuttaa suunnitelma. 

Kerro kurpitsasta -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.

Halloweenin ruutuväritystehtävä

Tein tulevaa Suomi-koulutuntiani varten oppilaille halloweeniin liittyvän kotitehtävän. Kirjoitin heille ohjeen ruutuväritystehtävään, jonka jokainen tekee joko valmiseen satataulukkoon tai ruutupaperille. Tehtävässä väritetään satataulukon ruudut kirjoitettujen ohjeiden mukaan, jolloin väritettyjen ruutujen avulla taulukkoon muodostuu yksinkertainen kuva.

Kirjoitin tehtävän ohjeet omalle sivulle, jota ei ole pakollista tulostaa, vaan sen voi pitää näkyvillä tietokoneella. Toiselta sivulta löytyy satataulukko ilman numeroita ja ensimmäisenä tehtävänä voikin olla kirjoittaa siihen numerot. Satataulukosta löytyy lopuksi myös numerollinen versio, jos satataulukon hahmottaminen on vielä joillekin oppilaille hankalaa. Tehtävää varten ei ole pakko tulostaa valmista satataulukkoa, vaan sen voi hyvin tehdä sopivalle ruutupaperille. Tällöin on kuitenkin parasta piirtää ruutupaperille ensin satataulukon rajat, jotta tehtävän hahmottaminen helpottuu.

Tehtävää voi halutessaan jatkaa niin, että oppilaat saavat rakentaa valmiin kuvan Legojen avulla niin kuin pääsiäisen ruutuväritystehtävässäni neuvoin oppilaille. Jos luokasta löytyy Hama-helmiä ja tarpeeksi aikaa, voisi valmiin kuvan tehdä myös niistä vaikka pienissä ryhmissä. 

Tekemäni ruutuväritystehtävän voit tulostaa käyttöösi tästä.

Parilliset ja parittomat luvut

Katselin yhtä suorittamani LUMATIKKA-kurssin luentovideota, jossa matemaatikot Saara Lehto ja Martina Aaltonen kertoivat mielikuvista, joita heillä herää tiettyistä matemaattisista käsitteistä. Yhtenä käsitteenä heillä oli parilliset ja parittomat luvut. Aloin videota katsoessani itse miettiä, millaisia mielikuvia ne minussa herättävät ja herättävätköhän ne oppilaissa jotakin tiettyjä mielikuvia. 

Omassa mielikuvassani parilliset ja parittomat luvut näkyvät edessäni lukujonossa, jossa parilliset luvut ovat punaisia ja hieman isompia, kun taas parittomat sinisiä parillisten vääliin jääviä pienempiä numeroita. Mietin, että tämä voisi johtua siitä, että jostakin syystä pidän enemmän parillisista numeroista ja ehkä siksi ne näyttäytyvät minulle voimakkaammin. Olisi todella mielenkiintoista kuulla oppilailta, millaisia mielikuvia heille herää kyseisistä luvuista!

Tämä oman mielikuvan luominen parillisista ja parittomista luvuista voisi hyvin olla yksi harjoitus asiaa matematiikan tunnilla käsiteltäessä. Luulen, että se toisi hyvän lisäulottuvuuden oppilaiden kanssa tehtävien konkreettisten harjoituksien lisäksi. Sen voisi ottaa kokeiluun sitten, kun parillisia ja parittomia lukuja on jo hetken aikaa harjoiteltu ja ne tuntuvat jo tutummilta.

Mielikuvaharjoituksen lisäksi haluan vinkata ihanista parilliset ja parittomat -kaloista, jotka olen jo jokin aikaa sitten löytänyt Pinterestin kautta Mari Hirsikallion sivuilta löytyvän matikkataulun yhdestä alataulusta. En ole löytänyt mitään muuta alkuperäislähdettä kaloille ja oletankin niiden tekijäksi kyseisen henkilön.

Usein parillisia ja parittomia lukuja käsitellessäni olen ottanut esiin nämä laminoimani kalat, jotka oppilaat ovat esimerkiksi saaneet asettaa lukujonon päälle oikeisiin kohtiin. Lukujonon numeroiden parillisuutta ja parittomuutta on toki hyvä avata ensin konkreettisesti esimerkiksi laittamalla lajittelunallet lukujen päälle niin, että parillisuus ja parittomuus tulee selkeästi esille.

Joskus olen kirjoittanut taululle lukuja, joiden päälle oppilaat ovat saaneet laittaa mielestään sopivat kalat. Tämän jälkeen olemme yhdessä keskustelleet, mistä on voitu päätellä, että luku on parillinen tai pariton. Taulukäytön takia olen kiinnittänyt laminoituihin kaloihin ohutta magneettia, niin kuin alemman kuvan väärinpäin käännetyistä kaloista voi nähdä.

Kaloja voi yhtä hyvin käyttää materiaalina kiertopistetyöskentelyssä tai parin kanssa harjoiteltaessa. Joskus olemme tehneet pareittain harjoituksia, joissa toinen parista on näyttänyt joko parillista tai paritonta kalaa ja toisen parista on pitänyt keksiä ja kirjoittaa sen mukaan numero joko käyttäen vain ykkösistä koostuvaa lukua tai lukua, jossa on mukana myös kymmeniä tai satoja.

Nopea kymppiparipeli pelikorteilla

Junnauskokeen innostamana päätin harjoitella kymppipareja tyttäreni kanssa pelikorttien avulla. Otimme pelikorttipakan ja poistimme siitä kuvakortit sekä kympit. Tämän jälkeen sekoitimme pakan ja laitoimma sen pelipöydälle. Nostimme molemmat eteemme neljä korttia, joiden avulla lähdimme metsästämään kymppipareja.

Nostimme aina vuorollamme kortin pakasta ja katsoimme, auttaisiko se tekemään edessä olevien korttien kanssa kymppiparia. Jos ei auttanut, kortti heitettiin poistopakkaan, ja jos auttoi, sen sai ottaa itselleen talteen pöydästä löytyvän kymppiparikortin kanssa. Kymppiparin saamisen jälkeen nostimme aina pakasta kortin, jolla täytettiin pöytäkortit taas neljään. Tämän jälkeen vuoro siirtyi toiselle.

Sovimme, että peli päättyy siihen, kun jommalle kummalle tulee yhteensä viisi kymppiparia. Pelin olisi voinut sopia päättyvän myös siihen, että pakasta loppuu kortit. Tällöin voittaja olisi ollut se, jolla olisi kertynyt eniten kymppipareja. Sovimme myös, että pelin kuluessa kymppipareja ei saa tehdä kahdella pöydästä lötyvästä kortista.

Tyttäreni innostui kovasti pelistä ja kymppiparien harjoittelu olikin yhtäkkiä oikein hauskaa! Peli oli myös nopea pelata, joten se sopii pieneksi välitehtäväksi tai tunnin lopun mukavaksi peliksi. 

Junnauskoe

Olen syksyn aikana opiskellut verkossa LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman parissa ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton. Koulutusohjelmassa voi suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä kursseja oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Kurssien tekeminen on erittäin joustavaa ja kursseilla esitettävät aikataulut ovat ohjeellisia. Olen saanut mukavasti tehtyä kursseja eteenpäin ja jo tässä vaiheessa olen saanut paljon uusia ajatuksia sekä tarpeellisia muistutuksia oppilaslähtöiseen ja innostavaan matematiikan opetukseen!

Sain kurssia suorittaessani hyvän muistutuksen junnauskokeesta, joka löytyy Hannele Ikäheimon kirjasta Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Nykyään junnauskoe löytyy myös Opperin sivuilta, josta sen saa tulostaa ohjeineen ilmaiseksi käyttöönsä.

Sivuilta löytyy junnauskoe lukualueelle 0-20 sekä 0-200. Olen käyttänyt pienempien oppilaiden kanssa lukualueen 0-20 junnauskoetta saadakseni selville oppilaiden automaatiotason peruslaskutoimituksien osalta. Lukualueen 0-20 junnauskokeessa tulee esille kymppiparien, tuplaparien, melkein tuplien sekä kymmenen ja yhdeksän lisäämisen ja vähentämisen automatisoitumistaso. Junnauskokeen avulla pystyy siis kätevästi selvittämään oppilaat, jotka tarvitsevat vielä tukea ja lisäharjoitusta näiden peruslaskutoimitusten kanssa.