Kerro kurpitsasta

Innostuin vielä tekemään oppilailleni tehtävämonisteen, jonka avulla voi esimerkiksi ennen halloweenia tutkia kurpitsaa. Tehtävämonisteita on kaksi erilaista, joista toinen on ajateltu pienempien oppilaiden ja toinen isompien oppilaiden kanssa käytettäväksi.

Tutkimustehtävää varten voi luokkaan tuoda oikean kurpitsan tai muutamankin, jos niitä on mahdollista helposti luokkaan saada. Kurpitsan/kurpitsojen avulla jokainen oppilas saa kokemuksen oikeasta kurpitsasta ja saa tutkia sitä sekä mahdollisesti vertailla muihin erilaisiin kurpitsoihin.

Kirjastosta voi tehtävää varten hakea myös kirjoja, joista oppilaat voivat itse etsiä tietoa kurpitsoista ja lisäksi tietoa voi hakea tietokoneiden avulla. Netistä löytyy varsinkin englanniksi kivoja lapsille suunnattuja vidoita kurpitsoista ja niitä katsoessa voi yhdessä kääntää tärkeimmät asiat kaikkien ymmärrettäväksi.

Tässä linkki YouTubesta löytyvään Inspired by Kinderin How Do Pumpkins Grow? -videoon, jossa kerrotaan englanniksi yksinkertaisilla lauseilla kurpitsan kasvusta. Videossa näkyy luettavat lauseet sekä yksinkertaiset kerrontaa selventävät kuvat.

Tässä vielä toinen linkki YouTubesta löytyvään Casey Haggertyn tekemän laulun The Pumpkin Life Cycle Song -videoon, joka toistaa kuvien sekä laulun avulla kurpitsan kasvun siemenestä isoksi kurpitsaksi.

Tutkimisen jälkeen jokainen oppilas voi kirjoittaa tehtävämonisteeseen omasta mielestään kolme/viisi tärkeintä tai mielenkiintoisinta tietoa kurpitsasta, jotka hän erilaisten materiaalien avulla oppi.

Jos tunnilla on aikaa ja opettajan kanssa on mahdollisuus, olisi lapsista varmasti todella hauskaa yhdessä suunnitella, miten luokkaan tuodusta kurpitsasta voitaisiin tehdä kurpitsalyhty ja tietenkin lopuksi toteuttaa suunnitelma. 

Kerro kurpitsasta -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.

Halloweenin ruutuväritystehtävä

Tein tulevaa Suomi-koulutuntiani varten oppilaille halloweeniin liittyvän kotitehtävän. Kirjoitin heille ohjeen ruutuväritystehtävään, jonka jokainen tekee joko valmiseen satataulukkoon tai ruutupaperille. Tehtävässä väritetään satataulukon ruudut kirjoitettujen ohjeiden mukaan, jolloin väritettyjen ruutujen avulla taulukkoon muodostuu yksinkertainen kuva.

Kirjoitin tehtävän ohjeet omalle sivulle, jota ei ole pakollista tulostaa, vaan sen voi pitää näkyvillä tietokoneella. Toiselta sivulta löytyy satataulukko ilman numeroita ja ensimmäisenä tehtävänä voikin olla kirjoittaa siihen numerot. Satataulukosta löytyy lopuksi myös numerollinen versio, jos satataulukon hahmottaminen on vielä joillekin oppilaille hankalaa. Tehtävää varten ei ole pakko tulostaa valmista satataulukkoa, vaan sen voi hyvin tehdä sopivalle ruutupaperille. Tällöin on kuitenkin parasta piirtää ruutupaperille ensin satataulukon rajat, jotta tehtävän hahmottaminen helpottuu.

Tehtävää voi halutessaan jatkaa niin, että oppilaat saavat rakentaa valmiin kuvan Legojen avulla niin kuin pääsiäisen ruutuväritystehtävässäni neuvoin oppilaille. Jos luokasta löytyy Hama-helmiä ja tarpeeksi aikaa, voisi valmiin kuvan tehdä myös niistä vaikka pienissä ryhmissä. 

Tekemäni ruutuväritystehtävän voit tulostaa käyttöösi tästä.

Parilliset ja parittomat luvut

Katselin yhtä suorittamani LUMATIKKA-kurssin luentovideota, jossa matemaatikot Saara Lehto ja Martina Aaltonen kertoivat mielikuvista, joita heillä herää tiettyistä matemaattisista käsitteistä. Yhtenä käsitteenä heillä oli parilliset ja parittomat luvut. Aloin videota katsoessani itse miettiä, millaisia mielikuvia ne minussa herättävät ja herättävätköhän ne oppilaissa jotakin tiettyjä mielikuvia. 

Omassa mielikuvassani parilliset ja parittomat luvut näkyvät edessäni lukujonossa, jossa parilliset luvut ovat punaisia ja hieman isompia, kun taas parittomat sinisiä parillisten vääliin jääviä pienempiä numeroita. Mietin, että tämä voisi johtua siitä, että jostakin syystä pidän enemmän parillisista numeroista ja ehkä siksi ne näyttäytyvät minulle voimakkaammin. Olisi todella mielenkiintoista kuulla oppilailta, millaisia mielikuvia heille herää kyseisistä luvuista!

Tämä oman mielikuvan luominen parillisista ja parittomista luvuista voisi hyvin olla yksi harjoitus asiaa matematiikan tunnilla käsiteltäessä. Luulen, että se toisi hyvän lisäulottuvuuden oppilaiden kanssa tehtävien konkreettisten harjoituksien lisäksi. Sen voisi ottaa kokeiluun sitten, kun parillisia ja parittomia lukuja on jo hetken aikaa harjoiteltu ja ne tuntuvat jo tutummilta.

Mielikuvaharjoituksen lisäksi haluan vinkata ihanista parilliset ja parittomat -kaloista, jotka olen jo jokin aikaa sitten löytänyt Pinterestin kautta Mari Hirsikallion sivuilta löytyvän matikkataulun yhdestä alataulusta. En ole löytänyt mitään muuta alkuperäislähdettä kaloille ja oletankin niiden tekijäksi kyseisen henkilön.

Usein parillisia ja parittomia lukuja käsitellessäni olen ottanut esiin nämä laminoimani kalat, jotka oppilaat ovat esimerkiksi saaneet asettaa lukujonon päälle oikeisiin kohtiin. Lukujonon numeroiden parillisuutta ja parittomuutta on toki hyvä avata ensin konkreettisesti esimerkiksi laittamalla lajittelunallet lukujen päälle niin, että parillisuus ja parittomuus tulee selkeästi esille.

Joskus olen kirjoittanut taululle lukuja, joiden päälle oppilaat ovat saaneet laittaa mielestään sopivat kalat. Tämän jälkeen olemme yhdessä keskustelleet, mistä on voitu päätellä, että luku on parillinen tai pariton. Taulukäytön takia olen kiinnittänyt laminoituihin kaloihin ohutta magneettia, niin kuin alemman kuvan väärinpäin käännetyistä kaloista voi nähdä.

Kaloja voi yhtä hyvin käyttää materiaalina kiertopistetyöskentelyssä tai parin kanssa harjoiteltaessa. Joskus olemme tehneet pareittain harjoituksia, joissa toinen parista on näyttänyt joko parillista tai paritonta kalaa ja toisen parista on pitänyt keksiä ja kirjoittaa sen mukaan numero joko käyttäen vain ykkösistä koostuvaa lukua tai lukua, jossa on mukana myös kymmeniä tai satoja.

Nopea kymppiparipeli pelikorteilla

Junnauskokeen innostamana päätin harjoitella kymppipareja tyttäreni kanssa pelikorttien avulla. Otimme pelikorttipakan ja poistimme siitä kuvakortit sekä kympit. Tämän jälkeen sekoitimme pakan ja laitoimma sen pelipöydälle. Nostimme molemmat eteemme neljä korttia, joiden avulla lähdimme metsästämään kymppipareja.

Nostimme aina vuorollamme kortin pakasta ja katsoimme, auttaisiko se tekemään edessä olevien korttien kanssa kymppiparia. Jos ei auttanut, kortti heitettiin poistopakkaan, ja jos auttoi, sen sai ottaa itselleen talteen pöydästä löytyvän kymppiparikortin kanssa. Kymppiparin saamisen jälkeen nostimme aina pakasta kortin, jolla täytettiin pöytäkortit taas neljään. Tämän jälkeen vuoro siirtyi toiselle.

Sovimme, että peli päättyy siihen, kun jommalle kummalle tulee yhteensä viisi kymppiparia. Pelin olisi voinut sopia päättyvän myös siihen, että pakasta loppuu kortit. Tällöin voittaja olisi ollut se, jolla olisi kertynyt eniten kymppipareja. Sovimme myös, että pelin kuluessa kymppipareja ei saa tehdä kahdella pöydästä lötyvästä kortista.

Tyttäreni innostui kovasti pelistä ja kymppiparien harjoittelu olikin yhtäkkiä oikein hauskaa! Peli oli myös nopea pelata, joten se sopii pieneksi välitehtäväksi tai tunnin lopun mukavaksi peliksi. 

Junnauskoe

Olen syksyn aikana opiskellut verkossa LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman parissa ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton. Koulutusohjelmassa voi suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä kursseja oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Kurssien tekeminen on erittäin joustavaa ja kursseilla esitettävät aikataulut ovat ohjeellisia. Olen saanut mukavasti tehtyä kursseja eteenpäin ja jo tässä vaiheessa olen saanut paljon uusia ajatuksia sekä tarpeellisia muistutuksia oppilaslähtöiseen ja innostavaan matematiikan opetukseen!

Sain kurssia suorittaessani hyvän muistutuksen junnauskokeesta, joka löytyy Hannele Ikäheimon kirjasta Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Nykyään junnauskoe löytyy myös Opperin sivuilta, josta sen saa tulostaa ohjeineen ilmaiseksi käyttöönsä.

Sivuilta löytyy junnauskoe lukualueelle 0-20 sekä 0-200. Olen käyttänyt pienempien oppilaiden kanssa lukualueen 0-20 junnauskoetta saadakseni selville oppilaiden automaatiotason peruslaskutoimituksien osalta. Lukualueen 0-20 junnauskokeessa tulee esille kymppiparien, tuplaparien, melkein tuplien sekä kymmenen ja yhdeksän lisäämisen ja vähentämisen automatisoitumistaso. Junnauskokeen avulla pystyy siis kätevästi selvittämään oppilaat, jotka tarvitsevat vielä tukea ja lisäharjoitusta näiden peruslaskutoimitusten kanssa.

Koulukaverini

Mietiskelin ensimmäiselle Suomi-koulutunnille mukavaa kirjoitustehtävää, jonka avulla voisi samalla tutustua luokkakavereihin ja löysin hyviä aiheeseen liittyviä tehtäviä esimerkiksi Värinauttien Tutustumistehtävät-sivulta sekä RyhmäRengin Tutustuminen ryhmässä -sivulta. 

Halusin tehdä oppilaiden kanssa tutustumistehtävän myös Kaverikirja-ajatuksella ja siksi tein lisäksi oman monisteen kirjaa varten. Kaverikirjatehtävässä jokainen oppilas täyttää itsekseen tunnin aikana tai kotona yhden sivun Kaverikirjaan ja joko piirtää itsensä sivussa olevaan kuvakehykseen tai liimata siihen oman kuvan. 

Tämän jälkeen Kaverikirjan sivut voi liittää haluamallaan tavalla yhteen ja tehdä niistä jokaiselle luokan oma Kaverikirja. Näin kaikille jää muistoksi Suomi-kouluvuodestaan pieni Suomi-koulukaverikirja.

Tein Kaverikirjan sivuista kaksi versiota, Suomi-koulukaverini ja Koulukaverini, joista voi valita itselleen sopivamman version tulostettavaksi. 

Tein kirjoja varten myös kansisivut, joita voi halutessaan käyttää esimerkiksi niin, että jokainen oppilas saa piirtää oman kaverikirjansa kanteen haluamansa kuvan tai siihen voidaan laittaa yhteisesti piirretty luokkakuva tai vain kaikkien oppilaiden nimikirjoitus.

Matikkalätyt

Tämän ihanan ja hauskan toiminnalisen matikkatehtävän minulle on vinkannut työkaverini ja joitakin vuosia sitten sain haalittua tehtävään sopivat pyöreät pahvinpalat lätyiksi sekä pienen lastan lättyjen kääntämiseen. Lapsiltani löytyi vielä juuri sopivankokoinen paistinpannu tehtävän tekemistä varten.

Matikkalätyillä voi harjoitella hauskasti kaikenlaisia tehtäviä yksin, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Tarkoituksena on, että lätyn toisella puolella on esimerkiksi laskutehtävä ja toisella puolella taas tehtävän vastaus. Lätty laitetaan pannulle sovitulla tavalla ja ennen sen kääntämistä sanotaan tehtävän vastaus ääneen. Kun lätyn kääntää lastan avulla, tulee laskutehtävä samalla tarkistettua.

Olen itse tehnyt lättyihin valmiiksi kymppiparit sekä tuplaparit. 

Tein lisäksi monisteet, joiden avulla oppilaat voivat myös kirjata laskuja, joita he lättyjä käännellessä harjoittelevat. Toiseen monisteeseen voi kirjoittaa lättyjen molemmilta puolilta numeron, tehdä siitä lisäksi laskulausekkeen ja laskea sen (esim. kymppiparit). Toiseen monisteeseen voi kirjoittaa ensin lätyssä olevan laskulausekkeen, sitten vastauksen ja kirjoittaa sen vielä laskuksi viivalle (esim. tuplaparit).

Lättyjen ja monisteiden avulla voi harjoitella luonnollisesti mitä laskuja vaan. Lättyihin voi kirjoittaa joko numeroita, joista pitää muodostaa yhteen-, vähennys- tai kertolaskuja ja niihin voi kirjoittaa erilaisia valmiita laskuja, jotka pitää ratkaista ennen lätyn kääntämistä. Monisteita voi käyttää lisänä kummassakin tapauksessa.

Matikkalättymonisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.

Dioraamahuone

Tyttäreni teki viime syksynä yhtenä askarteluprojektina etäkoulussa dioraamahuoneen. Ajatuksena oli, että huone voi olla samanlainen kuin oma huone, mutta sen voi askarrella erilaiseksikin oman mielikuvituksen mukaan. Mielestäni dioraaman tekeminen oli hauska idea ja sitä voi käyttää oppilaiden kanssa juuri näin lukuvuoden alussa. Tällöin jokainen oppilas saa kertoa taiteen avulla jotain itsestään, kodistaan ja tykkäämistään asioista.

Tehtävän tekemisen tyttäreni aloitti piirtämällä dioraamahuoneensa paperille, johon olin piirtänyt valmiiksi huoneen seinäviivat näkyviin. Piirtämisen jälkeen hän kirjoitti vielä paperin toiselle puolelle luettelon huoneeseen askarreltavista asioista. Sen kanssa oli helppoa miettiä, missä järjestyksessä haluaisi asiat tehdä, ja mitä vielä oli tehtävänä.

Tyttäreni tehtäväohjeistuksessa oli askarrella dioraama kenkälaatikkoon, mutta meillä ei tuolloin ollut tyhjää kenkälaatikkoa saatavilla, joten päätimme käyttää siihen hieman rikki menneen säilytyslaatikon, joka oli kooltaan juuri sopiva. Käytimme dioraaman tekemiseen laatikoistani löytyviä askartelu- sekä kierrätysmateriaaleja. 

Kun dioraamahuone vihdoin valmistui, sinne piti tietenkin etsiä asukki. Tyttäreni löysi leluistaan juuri sopivan nuken, jonka kanssa hän iloisesti esitteli lyhyellä videolla omaa valmista huonettaan muille luokkalaisilleen.

Isompien oppilaiden kanssa dioraaman jatkotehtäväksi voisi hyvin ottaa omasta huoneestaan kirjoittamisen. Minun huoneeni -otsikolla voisi kirjoittaa muutamia toteavia lauseita omasta huoneestaan tai kertoa pidemmän tarinan huoneestaan ja siitä, mitä siellä normaalisti tekee. Oppilaat voisivat kirjoittaa myös joko projektin aikana projektipäiväkirjaa tai projektin päätyttyä summata ajatuksensa projektista sekä tekemistään asioista.

Yksityiskohtaisemman selostuksen kuvineen tyttäreni dioraamahuoneen tekemisen vaiheista olen kirjoittanut Askartelijan idealaari -blogiini.

Pienet säilytyspurkit

Kuluneen kesän jälkeen on ollut hieman tahmeaa palata tietokoneen äärelle, mutta lasten kouluarkeen kiinni pääsemisen jälkeen itselläkin arjen puuhat alkavat järjestymään ennalleen. Ajattelin aloittaa tämän lukuvuoden askartelupostauksella, jonka avulla omaan luokkatilaan voi tehdä vähän leikkisää ilmettä hauskojen säilytyspurkkien myötä.

Idean näihin säilytyspurkkeihin löysin jo kauan aikaa sitten nettiä selaillessani. Niiden tekemistä varten ostin muutaman pienen eläinhahmon ja liimasin ne säästämieni lasipurkkien kansiin. Tämän jälkeen suihkutin kannet eläimineen mattavalkoisella spraymaalilla mahdollisimman tasaisesti. Kansien kuivuttua kunnolla sain purkit käyttöön ja laitoin niihin säilöön erilaisia noppia.

Purkeista tuli mielestäni oikein suloiset ja niissä voi tietysti noppien sijaan säilyttää mitä vain pientä tavaraa. Säilytyspurkkeja voisi tehdä erikokoisiakin käyttäen erikokoisia lasipurkkeja ja niiden kokoon sopivia eläimiä. Ja värejä vaihtelemalla saisi luokkaan lisää iloista väriloistoa.

Mukavaa alkanutta lukuvuotta sinulle!

Jätskikortit

Tykkään antaa oppilailleni keväisin itse tekemäni kortit ja tänä vuonna askartelin heille hauskat jätskikortit kesätervehdykseksi. Aloitin korttien tekemisen taittelemalla värikkäitä kartonkeja pieniksi korteiksi ja leikkaamalla ne tikkujäätelön muotoon. Seuraavaksi liimasin niihin isot askartelujäätelötikut. 

Kirjoitin tietokoneella pienen runon jokaiseen korttiin ja muotoilin ne ennen liimaamista sopivan mallisiksi. Runon löysin netistä monesta eri lähteestä, mutta en valitettavasti löytänyt sen tekijän nimeä. Päätin myös hieman muokata runon loppua mielestäni paremmin oppilaille sopivaan muotoon. 

Lisäksi leikkasin ylijääneestä valkoisesta tulostuspaperista kortin etupuolelle liimattavaksi toisesta reunasta kaareilevan suikaleen.

Liimausten kuivuttua koristelin vielä jätskikortteihin nompparelleja värikkäiden kynien avulla. 

Nämä jätskikortit oli mukava laittaa oppilaille kirjekuoreen kevättodistuksen kanssa, sillä meillä Suomi-koulun tunnit on koko kevään jouduttu pitämään etänä. Toivottavasti ensi syksynä saadaan taas palata normaalimman opetuksen pariin!

Jätskikorttien myötä haluan toivottaa myös sinulle oikein ihanaa ja rentouttavaa kesälomaa! Palataan täällä taas elokuussa koulujuttejen pariin.

Sateenkaaritehtäviä

Löysin netistä kivoja englanninkielisiä tehtäviä, joissa kymppipareja lasketaan sateenkaaren avulla ja halusin tehdä samankaltaisen suomenkielisenä oppilaiden kanssa käytettäväksi. Ajatuksena monisteessa on harjoitella kymppipareja seuraamalla sateenkaaren jokaista kaarta ja merkitsemällä kaarista syntyvät laskut pilvien alle. 

Laskujen kirjoittamisen jälkeen sateenkaaren voi värittää.

Tekemäni sateenkaarikympit-monisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Matematiikkaan liittyviä sateenkaaritehtäviä löytyy netistä ilmaiseksi jonkin verran ja niistä muutamaa olen jo koittanut oppilaidenkin kanssa. Olen tulostanut leikannut ja laminoinut seuraavilta sivuilta löytämiäni tehtäväkortteja matikkalaatikkoihini valmiiksi, jotta ne ovat helposti otettavissa käyttöön, kun niitä tarvitsen.

Numeron ja lukumäärän yhdistämistä lukualueella 1-10 voi harjoitella From ABCs to ACTs -sivusolta ilmaiseksi tulostettavilla sateenkaarilla. (Käydessäni uudestaan sivustolla huomasin, että ilmaisen materiaalin saamiseksi oli nyt annettava sähköpostiosoite.) 

Tämän tehtävän tarkoituksena on yhdistää sateenkaarien puolet niin, että numero johtaa sateenkaaren toisella puolella samaan lukumäärään. Jos tilaa on riittävästä, sateenkaaret voi järjestää lukujonoon yhdestä kymmeneen tai ne voi järjestää kymppiruudukon muotoon.

Lukujen 1-10 lukumääriä voi harjoitella Free Printable Worksheets for Kids -sivustolta ilmaiseksi tulostettavien kymppiruudukkojen kanssa. Kortit voi laittaa kasaan, josta ne nostetaan yksi kerrallaan, laitetaan oikea määrä merkkejä kymppiruudukkoon ja samalla järjestetään kortit lukujonoon tai kymppiruudukon muotoon.

Lukujen 11-20 tunnistamista voi harjoitella Recipe for Teaching -sivustolta ilmaiseksi tulostettavilla korteilla, joissa kortin näyttämä lukumäärä merkitään esimerkiksi pienellä pyykkipojalla. Lopuksi kortit voi järjestää edellisen tehtävän korttien kanssa lukujonoksi aina kahteenkymmeneen asti.

Lukujen 11-20 korttien tehvää voi jatkaa vielä niin, että jokaisesta kortista tehdään laskulauseke esimerkiksi vihkoon. Laskulausekkeet voi rakentaa niin, että jokaisessa laskussa kymmeneen lisätään tarvittavat ykköset, jolloin lasku rakentuu aina sateenkaaren kahden pilven mukaan.

Kymppisauvatehtäviä

Ostin etäkoulua varten eskarilaiselleni kymppisauvoja, joiden avulla olemme hänen kanssaan harjoitelleet erilaisien laskujen laskemista. Pienempikin oppija on innostunut niiden käyttämisestä, varsinkin rakentelemisesta niiden kanssa. Koska molemmat tykkäävät tehdä tehtäviä kymppisauvojen kanssa, tein heille muutaman tehtävämonisteen, joita voi käyttää myös oppilaiden kanssa luokassa.

Ensimmäiset monisteet ovat erilaisia sarjoja, joita pitää jatkaa vihjeen mukaan. Ne voi ensin värittää monisteeseen ja sen jälkeen rakentaa. Ajattelin itse laminoida mallialustat luokkakäyttöä varten, jolloin kymppisauvat voi rakentaa suoraan sauvoiksi.

Seuraavat monisteet tein kymppiparien harjoittelemista varten. Jokainen malli on kymppipari, joka on tarkoitus ensin rakentaa mallin mukaan. Tämän jälkeen sen voi piirtää omaan ruutuvihkoon ja kirjoittaa sen viereen sopiva lasku.

Jatkoimme kymppiparitehtävää eskarilaisen kanssa niin, että hän kirjoitti löytämänsä laskut vihkoon laskupareina ja piirsi pienet pallot laskujen alle, jotta laskuparien eroavaisuus tuli hänelle vielä näkyviin. Otimme mukaan myös laskut nollan ja kympin kanssa, vaikka niitä monisteen tehtävistä ei löytynyt.

Tein lisäksi avoimet monisteet sarjoitustehtävästä ja kymppiparitehtävästä, joiden avulla samoja tehtäviä voi harjoitella värittämällä itse mallit ja antamalla parin rakentaa kymppisauvat omien mallien mukaan.

Tekemäni kymppisauvamonisteet voit tulostaa seuraavista linkeistä:

Kymppisauvasarjat

Kymppisauvakymppiparit

Avoin kymppisauvasarjat

Avoin kymppisauvakymppiparit

Luonnon tutkimista värein

Kevät innostaa taas lähiluonnon tutkimiseen. Yksi hauska tapa tutkia luontoa on ottaa munakenno metsäretkelle mukaan. Munakennoon voi kerätä erilaisia luonnosta löytyviä aarteita ja vertailla niitä yhdessä toisten löytämiin aarteisiin. Niitä voi tämän jälkeen nimetä yhdessä ja lisäksi jaotella ryhmiin monin eri tavoin (esim. eloton/elollinen).

Parin kanssa voi leikkiä myös arvausleikkiä, jossa yhteiseen tai omiin munakennoihin kerätyt aarteet laitetaan molempien nähtäväksi ja niitä tutkitaan sitten yhdessä parin kanssa. Kun aarteita on tutkittu hetken aikaa, sulkee toinen parista silmänsä. Toinen parista antaa hänelle jonkun yhteisistä aarteista käsiin tutkittavaksi ja pari yrittää arvata, mikä aarre on kyseessä tunnustelemalla ja haistelemalla. Sitten tietenkin vaihdetaan osia, jotta kumpikin pääsee arvuuttelemaan.

Tein pienen väritaulukon munakennon kannen alle kiinnitettäväksi, jotta luonnon tutkimista voitaisiin tehdä tavoitteellisesti värien avulla. Tällöin jokainen oppilas pääsisi etsimään luonnosta asioita värien perusteella joko itsekseen, parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Lopuksi voitaisiin taas yhdessä tutkia, mitä löytyi ja onnistuiko joku löytämään väritaulukon kaikkia värejä luonnosta. 

Tekemäni taulukon värit on ajateltu keväisen luonnon mukaan. Tein myös tyhjän taulukon, johon voi värittää omia värejä oman lähiluonnon tai vuodenajan mukaan. Tyhjää taulukkoa voi käyttää myös käänteisesti ja sen ympyrät voi yrittää värittää luonnosta löytämiensä asioiden mukaan ulkona tai luokassa.

Voit tulostaa väritaulukon ja tyhjän taulukon käyttöösi tästä.