maanantai 31. tammikuuta 2022

Kiteytyminen suolan avulla

Lumihiutaleiden parista oli mukava hypätä tekemään pieni tutkimus kiteytymisestä. Löysin Yle Areenasta Tiedonjyvä-ohjelman, jonka Kiteytyminen-jaksossa tutkitaan kiteytymistä erilaisten yksinkertaisten kokeiden avulla. Halusin tehdä lapsien kanssa yhden kokeista itse ja valitsimme suolan kiteytymisen tutkimisen piipunrassista muotoillun lumihiutaleen ympärille (videon kohdasta 4:39).

Taittelin ensin kolmesta piipunrassin puolikkaasta lumihiutaleen valmiiksi koetta varten. Sitten laitoimme veden kiehumaan ja otimme koetta varten vielä esiin mukin, lusikan, merisuolaa sekä puisen syömäpuikon.


Kaadoimme kuumaa vettä lasiin ja sekoitimme siihen merisuolaa niin kauan, että sitä ei enää liuennut veteen enempää (liuos tuli kylläiseksi). Tämän jälkeen kiinnitimme lumihiutaleen syömäpuikkoon ja laitoimme sen avulla lumihiutaleen roikkumaan vesisuolaliuokseen.


Sitten pitikin odottaa maltillisesti, että kiteytyminen alkaa näkymään... Veden haihtuminen tapahtui hyvin hitaasti, mutta lapset seurasivat mukin tapahtumia innokkaasti. Muutamien viikkojen jälkeen mukin pohjalla oli edelleen vettä, mutta kiteytymistä oli näkyvissä jo todella paljon.


Koska mukin pohjalla oli vielä pitkään vettä, lapset saivat tutkia eroa veden alla olevien kiteiden sekä veden yläpuolella olevien kiteiden välillä. Kiteiden alta paljastui myös, miten piipunrassin metalliosa pikku hiljaa ruostui suolaisessa vedessä.


Pidimme lumihiutaletta edelleen mukissaan ja muutamien viikkojen jälkeen mukin pohjallekin oli muodostunut hyvin selkeitä kiteitä. 


Vaikka projekti kesti monta viikkoa, oli se silti mielenkiintoinen tehdä lasten kanssa. Projekti jaksoi myös kiinnostaa lapsia kiteiden kehittymisen tutkimiseen pitkälläkin aikavälillä sekä niiden muodon tarkkailuun.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Kerro lumihiutaleista

Tein tulevaa Suomi-koulutuntia varten Kerro lumihiutaleista -monisteet, joista voi valita sopivan sanamuodon, jonka kanssa haluaa oppilaiden lähteä tutkimaan lumihiutaleita ja niiden muodostumista. Tarkoituksena on antaa oppilaiden etsiä itse tietoa lumihiutaleista esimerkiksi netistä tai tietokirjoista ja sitten kirjoittaa valittuun monisteeseen viisi (tai sovittaessa vähemmän) joko mielenkiintoisinta, tärkeintä tai erikoisinta asiaa.

Tein lisäksi tehtävämonisteen, jossa käsitellään hieman lumihiutaleen ulkomuotoa. Monisteen voi antaa vaikka lisätehtäväksi niille, jotka ovat omat viisi asiaa jo saaneet kirjoitettua. Sen voi toki käyttää omana tehtävänä tai johdantona lumihiutaleaskarteluun.

Askartelijan idealaari -blogistani löytyy erilaisia kivoja lumihiutaleaskarteluja, joita voi ottaa monisteiden lisäksi tehtäväksi.

Kerro lumihiutaleista -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä ja Lumihiutale-monisteen tästä.


lauantai 8. tammikuuta 2022

Tänä vuonna aion...

Tein vuoden ensimmäiselle Suomi-koulutunnille tehtävän, jonka avulla voi hauskasti "ennustaa", mitä tänä vuonna tulee tekemään. Tehtävää varten tulostin punaiselle paperille kirjoittamiani tekemisen sanoja ja keltaiselle paperille paikkoja. Leikkasin tulostamani sanalaput ja tarkoituksenani on vielä laminoida ne, jotta ne kestävät paremmin käyttöä.

Kokeilin tehtävää tyttäreni kanssa niin, että hän kirjoitti pienelle valkotaululle ensin virkkeen alun (Tänä vuonna aion). Sen jälkeen hän nosti yhden punaisen sekä keltaisen sanalapun ja jatkoi niiden avulla virkkeen kirjoittamisen loppuun. Valkotauluun mahtui kirjoittamaan vain kolme virkettä ja päätimme sen täyttymisen jälkeen jatkaa tehtävää niin, että nostimme vuorotellen sanalaput ja sanoimme toisillemme ääneen muodostuneen virkkeen. Tyttäreni tykkäsi kovasti tehtävästä ja hän naureskeli virkkeille, joista muodostui vahingossa ihan hassuja. Yhdessä oli mukava vielä miettiä, että voisiko "ennustettu" asia ihan oikeasti tapahtua tänä vuonna.


Suomi-koulutunnilla oppilaat saavat kirjoittaa omat virkkeensä vihkoon. Tehtävää voi tehdä myös parin kanssa niin, että toinen nostaa punaisen sanalapun ja toinen keltaisen. Lopuksi molemmat voivat kirjoittaa yhteisen virkkeen vihkoihinsa. Sanalaput voi sijoittaa niin, että niitä joutuu hakemaan hieman eri paikoista, jotta oppilaat saavat tehtävää tehdessään nousta vähän liikkeelle.

Tein valmiiden sanalappujen lisäksi yhden tyhjän lappusivun, jota voi käyttää lisäsanojen kirjoittamiseen. Ja jos tehtävää ei halua tehdä uuden vuoden hengessä, voi tyhjiin lappuihin kirjoittaa erilaisia virkkeen alkuja (esim. Huomenna aion, Ensi viikolla haluan).

Tekemäni sanalaput voit tulostaa käyttöösi tästä.