Nopea kymppiparipeli pelikorteilla

Junnauskokeen innostamana päätin harjoitella kymppipareja tyttäreni kanssa pelikorttien avulla. Otimme pelikorttipakan ja poistimme siitä kuvakortit sekä kympit. Tämän jälkeen sekoitimme pakan ja laitoimma sen pelipöydälle. Nostimme molemmat eteemme neljä korttia, joiden avulla lähdimme metsästämään kymppipareja.

Nostimme aina vuorollamme kortin pakasta ja katsoimme, auttaisiko se tekemään edessä olevien korttien kanssa kymppiparia. Jos ei auttanut, kortti heitettiin poistopakkaan, ja jos auttoi, sen sai ottaa itselleen talteen pöydästä löytyvän kymppiparikortin kanssa. Kymppiparin saamisen jälkeen nostimme aina pakasta kortin, jolla täytettiin pöytäkortit taas neljään. Tämän jälkeen vuoro siirtyi toiselle.

Sovimme, että peli päättyy siihen, kun jommalle kummalle tulee yhteensä viisi kymppiparia. Pelin olisi voinut sopia päättyvän myös siihen, että pakasta loppuu kortit. Tällöin voittaja olisi ollut se, jolla olisi kertynyt eniten kymppipareja. Sovimme myös, että pelin kuluessa kymppipareja ei saa tehdä kahdella pöydästä lötyvästä kortista.

Tyttäreni innostui kovasti pelistä ja kymppiparien harjoittelu olikin yhtäkkiä oikein hauskaa! Peli oli myös nopea pelata, joten se sopii pieneksi välitehtäväksi tai tunnin lopun mukavaksi peliksi. 

Junnauskoe

Olen syksyn aikana opiskellut verkossa LUMATIKKA-täydennyskoulutusohjelman parissa ja se on ollut erittäin mielenkiintoista. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujille maksuton. Koulutusohjelmassa voi suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä kursseja oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Kurssien tekeminen on erittäin joustavaa ja kursseilla esitettävät aikataulut ovat ohjeellisia. Olen saanut mukavasti tehtyä kursseja eteenpäin ja jo tässä vaiheessa olen saanut paljon uusia ajatuksia sekä tarpeellisia muistutuksia oppilaslähtöiseen ja innostavaan matematiikan opetukseen!

Sain kurssia suorittaessani hyvän muistutuksen junnauskokeesta, joka löytyy Hannele Ikäheimon kirjasta Iloa ja ymmärrystä matematiikkaan. Nykyään junnauskoe löytyy myös Opperin sivuilta, josta sen saa tulostaa ohjeineen ilmaiseksi käyttöönsä.

Sivuilta löytyy junnauskoe lukualueelle 0-20 sekä 0-200. Olen käyttänyt pienempien oppilaiden kanssa lukualueen 0-20 junnauskoetta saadakseni selville oppilaiden automaatiotason peruslaskutoimituksien osalta. Lukualueen 0-20 junnauskokeessa tulee esille kymppiparien, tuplaparien, melkein tuplien sekä kymmenen ja yhdeksän lisäämisen ja vähentämisen automatisoitumistaso. Junnauskokeen avulla pystyy siis kätevästi selvittämään oppilaat, jotka tarvitsevat vielä tukea ja lisäharjoitusta näiden peruslaskutoimitusten kanssa.

Koulukaverini

Mietiskelin ensimmäiselle Suomi-koulutunnille mukavaa kirjoitustehtävää, jonka avulla voisi samalla tutustua luokkakavereihin ja löysin hyviä aiheeseen liittyviä tehtäviä esimerkiksi Värinauttien Tutustumistehtävät-sivulta sekä RyhmäRengin Tutustuminen ryhmässä -sivulta. 

Halusin tehdä oppilaiden kanssa tutustumistehtävän myös Kaverikirja-ajatuksella ja siksi tein lisäksi oman monisteen kirjaa varten. Kaverikirjatehtävässä jokainen oppilas täyttää itsekseen tunnin aikana tai kotona yhden sivun Kaverikirjaan ja joko piirtää itsensä sivussa olevaan kuvakehykseen tai liimata siihen oman kuvan. 

Tämän jälkeen Kaverikirjan sivut voi liittää haluamallaan tavalla yhteen ja tehdä niistä jokaiselle luokan oma Kaverikirja. Näin kaikille jää muistoksi Suomi-kouluvuodestaan pieni Suomi-koulukaverikirja.

Tein Kaverikirjan sivuista kaksi versiota, Suomi-koulukaverini ja Koulukaverini, joista voi valita itselleen sopivamman version tulostettavaksi. 

Tein kirjoja varten myös kansisivut, joita voi halutessaan käyttää esimerkiksi niin, että jokainen oppilas saa piirtää oman kaverikirjansa kanteen haluamansa kuvan tai siihen voidaan laittaa yhteisesti piirretty luokkakuva tai vain kaikkien oppilaiden nimikirjoitus.