Lumiukkokortit (ennen ja jälkeen)

Innostuin tekemään talvisia kortteja, joiden avulla voi harjoitella numeroita lukualueella 0-100. Näiden laminoimista vaativien lumiukkokorttien lumipalloihin kirjoitetaan (non-permanent) tussilla numerot, jotka tulevat ennen ja jälkeen lumiukon osoittaman numeron.

Pienempien oppilaiden kanssa voi korteilla harjoitella numeroita esimerkiksi lukualueella 0-10 tai 0-20. Lumiukkokortteja voi nostaa kasasta tai pussista yksitellen ja kirjoittaa lumipalloihin sopivat numerot. 

Kaikkien korttien täytyttyä ne voi lopuksi järjestää numerojärjestykseen lumiukossa olevien numeroiden mukaan.

Lumiukkokorteista voi ottaa käyttöön vain tasakymmenet, jolloin tulee harjoiteltua kymmenen alittamista ja ylittämistä.

Korttien täyttämisen jälkeen ne voi laittaa vielä suuruusjärjestykseen.

Kortteja on sataan saakka ja ne voi toki kaikki ottaa mukaan samaan tehtävään. Tällöin kortteja voi nostaa esimerkiksi pussista ja niitä voi tehdä vaikka ryhmässä tai parin kanssa vuorotellen.

Tein tiedoston loppuun myös yhden sivun, joissa lumiukot ovat tyhjiä. Niiden avulla voi esimerkiksi tehdä samanlaisia harjoituksia vielä isommillakin luvuilla.

Tekemäni lumiukkokortit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Ystävänpäivän numerovalintakortit

Löysin suloiset ystävänpäiväteemaan sopivat numerovalintakortit The Cozy Red Cottage -sivustolta. Free Valentine Counting Clip Cards -sivulta pääsee klikkaamaan Teachers Pay Teachers -sivustolle (pitää rekisteröityä voidakseen tallentaa ilmaistakin materiaalia), josta kortit saa tulostaa ilmaiseksi. Tulostamisen ja leikkaamisen jälkeen kortit on hyvä vielä laminoida, että ne kestävät käytössä vähän pidempään.

Korteilla voi harjoitella lukumäärän 0-10 pikaista tunnistamista laittamalla pienet pyykkipojat oikeaan numeroon sydämien näyttämän lukumäärän mukaan. 

Lopuksi kortit voi järjestää numerojärjestykseen ja antaa vaikka parin tarkistaa, menivätkö kaikki oikein.

Nämä numerovalintakortit ovat ihana lisä esimerkiksi ystävänpäiväteemaiseen kiertopistetyöskentelyyn. Muita tehtäväideoita ystävänpäivän kiertopisteisiin voit katsoa blogista ystävänpäivä-tunnisteen avulla.

Sydänkartta

Tulevan ystävänpäivän ohjelmaan voi ottaa mukaan hauskan piirtämistä ja kirjoittamista yhdistävän sydänkarttatehtävän. Tehtävässä mietitään ensin yksin tai yhdessä itselle tärkeitä asioita. Niistä valitaan muutamia piirrettäväksi sydänkarttaan ja piirtämisen jälkeen asioista kirjoitetaan sanoja, virkkeitä tai jopa tarinoita oppilaan taitotason mukaan.

Tärkeiden asioiden lisäksi sydänkarttaa voi yhtä hyvin täydentää asioilla, joista on kiitollinen tai asioita, jotka ovat mukavia/ihania/rakkaita. Oli sydänkarttaan mietittävät asiat nimetty miten tahansa, mielestäni tärkeintä tehtävässä on se, että pysähdytään hetkeksi miettimään positiivisia asioita omasta elämästä. 

Sydänkarttatehtävän tekemisen helpottamiseksi tein muutaman valmiin monisteen, joiden avulla on helppo päästä tehtävään kiinni. Monisteista löytyy vaihtoehtoja sille, kuinka monta asiaa sydänkarttaan piirretään ja lisäksi tyhjä sydän, jossa oppilaat saavat valita itse piirrettävien asioiden määrän. Lisäksi tein kirjoittamiselle omat monisteet, jotka ohjaavat tehtävän itsenäisempään tekemiseen.

Sydänkartan voi tehdä myös ilman valmiita monisteita. Oppilaille voi mielellään antaa vapaat kädet sydämen piirtämiseen selkeän tehtäväohjeistuksen jälkeen. Myös kirjoittamisen voi tehdä ilman monisteita esimerkiksi käytettävissä olevaan kirjoitusvihkoon.

Tekemäni monisteet sydänkarttatehtävää varten voit tulostaa käyttöösi tästä.

Kiteytyminen suolan avulla

Lumihiutaleiden parista oli mukava hypätä tekemään pieni tutkimus kiteytymisestä. Löysin Yle Areenasta Tiedonjyvä-ohjelman, jonka Kiteytyminen-jaksossa tutkitaan kiteytymistä erilaisten yksinkertaisten kokeiden avulla. Halusin tehdä lapsien kanssa yhden kokeista itse ja valitsimme suolan kiteytymisen tutkimisen piipunrassista muotoillun lumihiutaleen ympärille (videon kohdasta 4:39).

Taittelin ensin kolmesta piipunrassin puolikkaasta lumihiutaleen valmiiksi koetta varten. Sitten laitoimme veden kiehumaan ja otimme koetta varten vielä esiin mukin, lusikan, merisuolaa sekä puisen syömäpuikon.

Kaadoimme kuumaa vettä lasiin ja sekoitimme siihen merisuolaa niin kauan, että sitä ei enää liuennut veteen enempää (liuos tuli kylläiseksi). Tämän jälkeen kiinnitimme lumihiutaleen syömäpuikkoon ja laitoimme sen avulla lumihiutaleen roikkumaan vesisuolaliuokseen.

Sitten pitikin odottaa maltillisesti, että kiteytyminen alkaa näkymään... Veden haihtuminen tapahtui hyvin hitaasti, mutta lapset seurasivat mukin tapahtumia innokkaasti. Muutamien viikkojen jälkeen mukin pohjalla oli edelleen vettä, mutta kiteytymistä oli näkyvissä jo todella paljon.

Koska mukin pohjalla oli vielä pitkään vettä, lapset saivat tutkia eroa veden alla olevien kiteiden sekä veden yläpuolella olevien kiteiden välillä. Kiteiden alta paljastui myös, miten piipunrassin metalliosa pikku hiljaa ruostui suolaisessa vedessä.

Pidimme lumihiutaletta edelleen mukissaan ja muutamien viikkojen jälkeen mukin pohjallekin oli muodostunut hyvin selkeitä kiteitä. 

Vaikka projekti kesti monta viikkoa, oli se silti mielenkiintoinen tehdä lasten kanssa. Projekti jaksoi myös kiinnostaa lapsia kiteiden kehittymisen tutkimiseen pitkälläkin aikavälillä sekä niiden muodon tarkkailuun.

Kerro lumihiutaleista

Tein tulevaa Suomi-koulutuntia varten Kerro lumihiutaleista -monisteet, joista voi valita sopivan sanamuodon, jonka kanssa haluaa oppilaiden lähteä tutkimaan lumihiutaleita ja niiden muodostumista. Tarkoituksena on antaa oppilaiden etsiä itse tietoa lumihiutaleista esimerkiksi netistä tai tietokirjoista ja sitten kirjoittaa valittuun monisteeseen viisi (tai sovittaessa vähemmän) joko mielenkiintoisinta, tärkeintä tai erikoisinta asiaa.

Tein lisäksi tehtävämonisteen, jossa käsitellään hieman lumihiutaleen ulkomuotoa. Monisteen voi antaa vaikka lisätehtäväksi niille, jotka ovat omat viisi asiaa jo saaneet kirjoitettua. Sen voi toki käyttää omana tehtävänä tai johdantona lumihiutaleaskarteluun.

Askartelijan idealaari -blogistani löytyy erilaisia kivoja lumihiutaleaskarteluja, joita voi ottaa monisteiden lisäksi tehtäväksi.

Kerro lumihiutaleista -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä ja Lumihiutale-monisteen tästä.

Tänä vuonna aion...

Tein vuoden ensimmäiselle Suomi-koulutunnille tehtävän, jonka avulla voi hauskasti "ennustaa", mitä tänä vuonna tulee tekemään. Tehtävää varten tulostin punaiselle paperille kirjoittamiani tekemisen sanoja ja keltaiselle paperille paikkoja. Leikkasin tulostamani sanalaput ja tarkoituksenani on vielä laminoida ne, jotta ne kestävät paremmin käyttöä.

Kokeilin tehtävää tyttäreni kanssa niin, että hän kirjoitti pienelle valkotaululle ensin virkkeen alun (Tänä vuonna aion). Sen jälkeen hän nosti yhden punaisen sekä keltaisen sanalapun ja jatkoi niiden avulla virkkeen kirjoittamisen loppuun. Valkotauluun mahtui kirjoittamaan vain kolme virkettä ja päätimme sen täyttymisen jälkeen jatkaa tehtävää niin, että nostimme vuorotellen sanalaput ja sanoimme toisillemme ääneen muodostuneen virkkeen. Tyttäreni tykkäsi kovasti tehtävästä ja hän naureskeli virkkeille, joista muodostui vahingossa ihan hassuja. Yhdessä oli mukava vielä miettiä, että voisiko "ennustettu" asia ihan oikeasti tapahtua tänä vuonna.

Suomi-koulutunnilla oppilaat saavat kirjoittaa omat virkkeensä vihkoon. Tehtävää voi tehdä myös parin kanssa niin, että toinen nostaa punaisen sanalapun ja toinen keltaisen. Lopuksi molemmat voivat kirjoittaa yhteisen virkkeen vihkoihinsa. Sanalaput voi sijoittaa niin, että niitä joutuu hakemaan hieman eri paikoista, jotta oppilaat saavat tehtävää tehdessään nousta vähän liikkeelle.

Tein valmiiden sanalappujen lisäksi yhden tyhjän lappusivun, jota voi käyttää lisäsanojen kirjoittamiseen. Ja jos tehtävää ei halua tehdä uuden vuoden hengessä, voi tyhjiin lappuihin kirjoittaa erilaisia virkkeen alkuja (esim. Huomenna aion, Ensi viikolla haluan).

Tekemäni sanalaput voit tulostaa käyttöösi tästä.

Porokortit matematiikkaan

Löysin Teachers Pay Teachers -sivustolta (vaatii rekisteröitymisen) ilmaiseksi tulostettavat porokortit joulukuisia matikkatehtäviä varten. Ladattavassa tiedostossa oli mukana hauska peli-idea korteille, mutta niitä voi toki käyttä ihan perinteisesti numeron ja lukumäärän yhdistämisharjoitukseen lukualueella 1-10 esimerkiksi jouluisissa pistetyöskentelyissä.

Kokeilin kortteja nuoremman lapseni kanssa ja annoin hänelle ohjeeksi kerätä ensin numerokortit ja järjestää ne pienimmästä suurimpaan. Tämän jälkeen pyysin etsimään jokaiselle numerolle pistekortin ja lopuksi vielä noppakortin.

Vanhemmalle lapselleni annoin ohjeeksi ottaa levitetystä korttikasasta aina yhden kortin kerrallaan ja laittaa sen oikealle paikalle niin, että kortit tulevat järjestettyä pienemmästä suurempaan ja ylimmäiseksi tulevat numerot, sitten pistekortit sekä lopuksi noppakortit.

Tangram-geometriaa

Tein LUMATIKKA-opintojeni aikana opetuskokeilun, jossa käsiteltiin geometrisia muotoja Tangram-palojen avulla. Tein kokeilun oman lapseni kanssa, mutta suunnitelman tein koko luokkaa varten ja siksi jaan tuntisuunnitelmani ajatuksen myös täällä blogissa. 

Opetuskokeilua varten leikkasin tulostamani mallin mukaan softislevystä Tangram-palat, jotka annoin kokeilun alussa lapselleni tutkittavaksi. Annoin ne hänelle kasana, jotta hän ei saanut mitään vihjettä, miten niitä tulee koota. Hän sai myös vähän aikaa rakennella niillä. Parin kanssa tehtävää tehdessä oppilaat voivat yhdessä tutkia ja keskustella paloista sekä hieman aikaa rakennella niistä jotakin. Tällä omaehtoisella rakentelulla uudet välineet saadaan tutuiksi ja niillä maltetaan aikanaan alkaa tekemään oppimistehtävää.

Jonkin ajan kuluttua sanoin lapselleni, että nyt siirrytään tutkimaan paloja tarkemmin ja samalla miettimään, millä erilaisilla tavoilla paloja voisi lajitella, ryhmitellä tai järjestää. Parin kanssa asiasta voi keskustella ja uuden tavan löytyessä sen voi kirjata ylös esimerkiksi matematiikan vihkoon. Näin oppilaiden on helpompi palauttaa löytämänsä tavat mieleen, kun niistä puhutaan yhdessä luokan kanssa. Oppilaat voivat käydä esittämässä dokumenttikameralla löytämiään erilaisia tapoja lajitella, ryhmitellä tai järjestää paloja.

Lapseni yhtenä lajitteluperusteena oli palojen muoto ja käsittelimmekin sitä hänen kanssaan vähän tarkemmin. Näin pääsimme nimeämään geometrisia muotoja, tutkimaan niiden ominaisuuksia ja lopulta keskittymään vielä tarkemmin neliön ominaisuuksiin. Tämä johdattelee luokassakin oppilaita tehtävän viimeiseen vaiheeseen.

Lopuksi kerroin lapselleni, että hän saa nyt tutkia näiden samojen palojen kanssa, voisiko niistä rakentaa jollakin tavalla neliöitä. Parin kanssa luokkatilanteessa tässä kohtaa saa varmasti aikaan hyvää keskustelua ja parhaimmillaan asian innokasta tutkimista. 

Löytyneet ratkaisut on taas hyvä piirtää ylös muistiin. Piirtämisen voi tehdä matematiikan vihkoon tai sitten siinä voi käyttää apuna tehtävää varten tekemääni Tangram-neliöt -monistetta. Monisteen ruudukkojen avulla pystyy piirtämään palat tarkasti ruutujen rajoja ja kulmia apuna käyttäen. Omia ratkaisuja piirtäessä tulee samalla harjoiteltua hahmottamista sekä viivottimen käyttöä.

Jos luokassa kukaan oppilaista ei ole löytänyt tapaa, jolla paloista saa tehtyä neliön käyttäen niitä kaikkia, voisi sen vielä kertoa tunnin lopuksi oppilaille. Mainitsin omalle lapselleni tästä vielä lopuksi ja tämä herätti vielä kiinnostuksen lisätutkimiseen. Annoin hänelle etsimisessä hieman apua, kun ratkaisua ei meinannut millään löytyä ja muutaman apupalan jälkeen hän vihdoin löysi oikean ratkaisun. Tämä aiheutti suunnattoman riemun ja Tangram-neliötä piti tietenkin esitellä pikkuveljelle.

Tangram-aiheen parissa voi halutessaan jatkaa myös kuvataiteessa. Tein lapseni kanssa opetuskokeilun lisäksi jouluisen Tangram-kynttilätyön ja ohje sen tekemiseen löytyy Askartelijan idealaari -blogistani. Sieltä löytyy myös ohje Tangram-kissatyöhön, jonka olen tehnyt aikaisemmin oppilaideni kanssa.

Tekemäni Tangram-neliöt -monisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Tangram-neliön voit printata esimerkiksi Krokotakin sivulta. Sieltä löytyy myös paljon kivoja ideoita kuvioihin, joita Tangram-paloilla voi rakentaa.

Jouluiset salakirjoitustehtävät

Tein joulukuun ensimmäiselle Suomi-koulutunnille jouluisia salakirjoitustehtäviä, joita oppilaat saivat ratkaista etätunnilla. Laitoin sanojen ratkaisemista varten tarvittavan kuva- ja kirjaintaulukon kaikille näkyviin ja sen avulla oppilaat saivat kirjoittaa vihkoihinsa ratkaisemansa jouluiset yhdyssanat.

Jos olisimme voineet pitää tunnin lähikouluna, olisin laminoidut monisteet ja oppilaat olisivat saaneet tehdä pienissä ryhmissä niiden parissa töitä. Laminoimalla monisteet säilyisivät hyvässä kunnossa ja niitä voisi käyttää sitten taas seuraavien oppilaiden kanssa.

Salakirjoitukset ratkaistuaan oppilaat voisivat jatkaa tehtävää keksimällä itse sanoja, joita saisi ratkaistua saman kuva- ja kirjaintaulukon avulla. Vihjeet voisi tehdä omaan vihkoon joko piirtämällä tai kirjoittamalla tarvittavat kuvat sanoina.

Tehtävää voisi jatkaa myös niin, että kirjoitetut yhdyssanat tavutettaisiin vihkoon tai sitten niitä voisi käyttää inspiraationa jouluisissa kirjoitustehtävissä. Niiden ympärille on helppo rakentaa yksinkertaisia virkkeitä tai alkaa kirjoittamaan pidempää joulutarinaa.

Jouluiset salakirjoitustehtävät voit tulostaa käyttöösi tästä.

Käytin jouluisten salakirjoitustehtävien virke-sivua Suomi-koulun toiminnallisissa joulujuhlissa. Askartelimme lasten kanssa joulupallokortteja, joihin sisälle kirjoitettiin tervehdys selvittämällä kirjoitettava virke ensin salakirjoituksen avulla. Tehtävän avulla pienemmätkin oppilaat saivat kirjoitettua korttiinsa kivan joulutervehdyksen.

Ruutuväritystehtäviä joulukalenteriin

Kävin RyhmäRengin sivustolla tutkimassa sieltä löytyviä ilmaisia joulumateriaaleja. Innostuin Jouluiset kuvapähkinät -sivulta löytyvistä väritystehtävistä, joissa saa jatkaa ruudukkoväristystä joko valmista kuvaa mallintaen tai jatkaen osin tehdyn joulukoristeen kanssa. 

Kokeilin itse väritellä kauniin joulukoristeen, joka osoittautui yllättävän isoksi ja tarkkuutta vaativaksi projektiksi. Tämä koriste sopisi oikein hyvin tehtäväksi vähän isompien oppilaiden kanssa. Joulukoristetta väritellessäni mieleeni tuli, että näitä voisi tehdä pienempien oppilaiden kanssa ensin vaikka sataruudukkoon. Tein yhden hyvin yksinkertaisen mallin, jonka avulla tehtävää voisi avata pienemmillekin oppilaille ja saada heidät innostumaan omien peilikuvakoristeiden tekemisestä ensin sataruudukkoon ja taidon harjaannuttua isompaan ruudukkoon, esimerkiksi matematiikan vihkoon.

Itsetehdyn mallin siirtäminen tietokoneella tehdyksi versioksi olisi myös erittäin hauska projekti oppilaiden kanssa. Tein oman versioni Word-ohjelmalla, joka on helppokäyttöinen tämänkaltaista tehtävää tehdessä. Tein sataruudukon lisäämällä tyhjälle arkille 10x10 taulukon ja muokkaamalla ruudut haluamani kokoisiksi. Tämän jälkeen käytin "maalipurkkia", jonka avulla sain värjättyä ruudut haluamillani väreillä. Tämä onnistuu hyvin pientenkin oppilaiden kanssa opettajan ohjeistuksen avulla.

Oli käytössä sitten RyhmäRengin valmiit väritystehtävät tai itsetehdyt väritystehtävät, ne voisi hyvin laittaa oppilaiden iloksi tulevan joulun joulukalenteriin. Oppilaita varmasti motivoisi myös oman joulukoristeen tai -kuvan tekeminen, kun tietäisi, että oma työ voisi ilmestyä joulukalenterista muiden väritettäväksi joulukuun kulueassa.

Tekemäni mallimonisteen voit tulostaa käyttöösi tästä.

Pitkä vokaali -kortit ja diftongikortit

Tein Suomi-koulutunnilleni kortit, joiden avulla saimme tuntiin pienen toiminnallisen tehtävän pitkän vokaalin sekä diftongin harjoittelemisen oheen. Tulostin tekemäni kortit niin, että pitkä vokaali -kortit ja diftongikortit tulivat erivärisiksi. Tämän jälkeen leikkasin ja laminoin kortit, jotta ne taas kestävät käytössä pidempään ja ovat huolettomat viedä myös ulkokäyttöön.

Juttelimme ensin oppilaiden kanssa pitkästä vokaalista ja siitä, miten se eroaa paikallisen kielen vokaalirakenteesta. Tämän jälkeen oppilaat saivat ottaa pussista itselleen yhden maitopurkin korkin, johon kuhunkin olin kirjoittanut pitkän vokaalin. Sitten oppilaat saivat lähteä etsimään omalle pitkälle vokaalilleen sopivaa sanaa nurmikolle levitettyjen korttien joukosta. 

Kun siirryimme diftongin käsittelemiseen tehtävä luonnollisesti vaikeutui. Oppilaat saivat samalla tavalla ottaa pussista itselleen yhden korkin ja pääsivät sitten etsimään sille oikeaa sanaa. Välillä löytyi muitakin oikeita vaihtoehtoja kuin itselle muistiin kirjoittamani sanat, mutta laitoin oppilaan kehujen jälkeen etsimään kuitenkin muistissa olevaa sanaa. Näin kaikille löytyi sana, johon korkki sopi. Diftongikorkkeja oli sen verran enemmän, että oppilaat ehtivät tulla hakemaan myös uusia korkkeja ja pysyivät näin koko ajan liikkeellä.

Harjoitus oli mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan hauska ja oppilaat etsivät sanoja innokkaasti, vaikka "vääriäkin" sanoja välillä löytyi. Käytin Suomi-kouluoppilaideni kanssa vain yksiä sanavaihtoehtoja molemmissa harjoituksissa, mutta monisteisiin olen tehnyt lisävaihtoehtoja.

Harjoitusta olisi voinut jatkaa niin, että oppilaat olisivat kirjoittaneet aina oman sanansa vihkoon ja merkinneet myös tavujen paikat sanaan. Tällöin oppilaat olisivat saaneet kokemuksen siitä, että pitkä vokaali ja diftongi kuuluvat sanassa samaan tavuun.

Pitkän vokaalin kortit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Diftongikortit voit tulostaa käyttöösi tästä.

Liikunnallinen matikkatuokio - lukusuora

Suorittaessani yhtä LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen kurssia minun tuli suunnitella oma liikunnallinen matikkatuokio. Suunnittelemani tuokio liittyi lukusuoran hahmottamiseen ja oli helposti järjestettävissä vähäisillä materiaaleilla. Suoritin tuokion kotona ekaluokkalaiseni kanssa, mutta tuokion voi yhtälailla järjestää kokonaisen luokan kanssa. Siksi ajattelin jakaa suunnittelemani liikunnallisen matikkatuokion myös tänne blogiini.

Tuokio oli noin yhden oppitunnin mittainen ja toteutin sen ulkona. Materiaaleina käytin pihaliituja, pupuhiekkamuottia, valkotaulua sekä valkotaulukynää ja pitkää hyppynarua. Tunnin voi yhtä hyvin toteuttaa myös sisätiloissa, jolloin liidun sijaan voi käyttää esimerkiksi maalarinteippiä ja numerokortteja. Valkotaulun ja valkotaulukynän voi korvata esimerkiksi vihkolla ja lyijykynällä. Pupuhiekkamuotin sijaan taas voi käyttää mitä tahansa samankaltaista tavaraa, joka sopii käytettyyn laskutarinaan.

Aloitin tuokion piirtämällä liidulla maahan lukusuoran, johon merkitsin numeroiden paikat pienillä viivoilla. Numeroiden 0, 5 ja 10 viivat piirsin hieman muita isommiksi. Aluksi kysyin oppilaalta, mitä hän ajatteli kirjoitettavan lukusuoran alussa ja lopussa olevien viivojen kohdalle. Vastaukset saatuani piirsin kyseiset numerot pakoilleen. Tämän jälkeen teimme alkulämmittelyn, jossa oppilas hyppi yhdellä jalalla lukusuoran läpi (yhden askelin) sanoen jokaisella hypyllä kyseisen paikan numeron ääneen. Kymppiin päästyään oppilas teki saman takaperin.

Seuraavaksi kysyin oppilaalta, mihin numero viisi merkitään ja oppilaan kerrottua paikan merkitsin numeron siihen. Pyysin oppilasta menemään numeron viisi viivan päälle ja etenemään siitä samalla tavalla yhden välein eteenpäin. Tämän jälkeen vaihtelin oppilaan aloituspaikkaa lukusuoralla ja hänen piti ohjeeni mukaan jatkaa siitä laskemista sekä hyppimistä joko eteenpäin tai taaksepäin.

Antaakseni hyppimiseen pienen tauon, pyysin oppilasta kirjoittamaan lukusuoralle puuttuvat numerot (1,2,3,4,6,7,8 ja 9). 

Tämän jälkeen jatkoimme lukusuoralla hyppimistä kahden, kolmen ja neljän välein käyttäen edelleen erilaisia hyppytekniikoita. Tässä vaiheessa päädyimme myös pidentämään lukusuoraa viiteentoista (tämän jälkeen loppui tila…) asti, jotta hyppimistä voisi jatkaa vähän kymppiä pidemmälle.

Seuraavaksi kävin hakemassa pupuhiekkamuotin ja aloin kertomaan laskutarinaa. Pyysin oppilasta liikuttamaan pupua lukusuoralla kertomani tarinan mukaan. Aloitin ensimmäisen tarinan kertomalla pupun loikkineen kolme loikkaa päästäkseen tieltä metsän reunalle (oppilas vei pupun kolmosen kohdalle) ja tämän jälkeen pupu loikki vielä kolme loikkaa päästäkseen kotikoloonsa (oppilas laittoi pupun loikkaamaan kolme loikkaa eteenpäin). Lopuksi kysyin oppilaalta, kuinka monta loikkaa pupun piti tehdä yhteensä, että hän pääsi kotiin. 

Pyysin seuraavaksi oppilasta tekemään tästä laskulausekkeen ja vastauksen valkotaululle. Teimme samankaltaisia tehtäviä vielä muutamia ottaen mukaan myös tehtäviä, joissa muodostui vähennyslaskuja. Lopuksi pyysin oppilasta kertomaan omia laskutarinoita minulle ja vastavuoroisesti minä tein niistä valkotaululle laskulausekkeen ja vastauksen tai liikutin pupua lukusuoralla.

Lopetimme liikunnallisen matikkatuokion hyppäämällä hyppynarua. Ohjeeksi hyppimiseen annoin, että oppilaan piti hyppiessään laskea hypyt ja poistua hypättyään kymmenen hyppyä. Tämän jälkeen pyysin häntä tekemään seuraavaksi niin, että lähtisikin laskemaan kymmenestä alaspäin hyppiessään hyppyjään.

Kerro kurpitsasta

Innostuin vielä tekemään oppilailleni tehtävämonisteen, jonka avulla voi esimerkiksi ennen halloweenia tutkia kurpitsaa. Tehtävämonisteita on kaksi erilaista, joista toinen on ajateltu pienempien oppilaiden ja toinen isompien oppilaiden kanssa käytettäväksi.

Tutkimustehtävää varten voi luokkaan tuoda oikean kurpitsan tai muutamankin, jos niitä on mahdollista helposti luokkaan saada. Kurpitsan/kurpitsojen avulla jokainen oppilas saa kokemuksen oikeasta kurpitsasta ja saa tutkia sitä sekä mahdollisesti vertailla muihin erilaisiin kurpitsoihin.

Kirjastosta voi tehtävää varten hakea myös kirjoja, joista oppilaat voivat itse etsiä tietoa kurpitsoista ja lisäksi tietoa voi hakea tietokoneiden avulla. Netistä löytyy varsinkin englanniksi kivoja lapsille suunnattuja vidoita kurpitsoista ja niitä katsoessa voi yhdessä kääntää tärkeimmät asiat kaikkien ymmärrettäväksi.

Tässä linkki YouTubesta löytyvään Inspired by Kinderin How Do Pumpkins Grow? -videoon, jossa kerrotaan englanniksi yksinkertaisilla lauseilla kurpitsan kasvusta. Videossa näkyy luettavat lauseet sekä yksinkertaiset kerrontaa selventävät kuvat.

Tässä vielä toinen linkki YouTubesta löytyvään Casey Haggertyn tekemän laulun The Pumpkin Life Cycle Song -videoon, joka toistaa kuvien sekä laulun avulla kurpitsan kasvun siemenestä isoksi kurpitsaksi.

Tutkimisen jälkeen jokainen oppilas voi kirjoittaa tehtävämonisteeseen omasta mielestään kolme/viisi tärkeintä tai mielenkiintoisinta tietoa kurpitsasta, jotka hän erilaisten materiaalien avulla oppi.

Jos tunnilla on aikaa ja opettajan kanssa on mahdollisuus, olisi lapsista varmasti todella hauskaa yhdessä suunnitella, miten luokkaan tuodusta kurpitsasta voitaisiin tehdä kurpitsalyhty ja tietenkin lopuksi toteuttaa suunnitelma. 

Kerro kurpitsasta -monisteet voit tulostaa käyttöösi tästä.